Närpiön seurakunta
Närpiön seurakunta (ruots. Närpes församling) on Porvoon hiippakuntaan ja Närpiön rovastikuntaan kuuluva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka toimii Närpiön kunnan alueella.[2]
| Närpiön seurakunta Närpes församling | |
|---|---|
 |  |
tunnus | sijainti |
 Närpiön kirkko | |
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Porvoon hiippakunta |
| Rovastikunta | Närpiön rovastikunta |
| Pääkirkko | Närpiön kirkko |
| Perustettu | 1331 |
| Jäsenmäärä | 6 827[1] (2021) |
| – Osuus asukkaista | 71,4 % |
| Kirkollisvero | 1,50 % |
| Kirkkoherra | Tom Ingvesgård |
| Verkkosivusto | |
Historia
Närpiö on alun perin kuulunut seurakunnallisesti Mustasaareen. Närpiö mainitaan pitäjänä vuonna 1331. Lapväärtti muodostettiin kappeliseurakunnaksi vuonna 1594 ja se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1667. Korsnäsin kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1604 ja se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1861. Teuvan kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1694 ja se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1795. Pirttikylän saarnahuonekunta perustettiin noin vuonna 1700 ja seurakunta itsenäistyi vuonna 1859. Ylimarkun saarnahuonekunta perustettiin noin 1721 ja seurakunta itsenäistyi vuonna 1871. Kaskinen perustettiin kaupunkina vuonna 1785, Närpiöstä itsenäinen seurakunta siitä muodostui vuonna 1926. Lisäksi Närpiöön perustettiin Näsbyn rukoushuonekunta vuonna 1910, Norrnäsin rukoushuonekunta vuonna 1914 ja Nämpnäsin rukoushuonekunta vuonna 1925.[3]
Pirttikylän ja Ylimarkun kunnat liitettiin vuonna 1973 Närpiöön, mutta seurakunnat säilyivät itsenäisinä.[3] Ne kuitenkin yhdistettiin Närpiön seurakuntaan vuonna 2014.[4]
Herätysliikkeet
Närpiön seurakunta muodostaa muun Pohjanmaan rannikon tavoin voimakkaan ja yhtenäisen ruotsinkielisen evankelisen herätysliikkeen tukialueen.[5]
Papisto
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Närpiön seurakunnan kirkkoherroina:[6]
- 1554–1562: kirkkoherra Matthias
- ei tullut virkaan: Olof Nicolai
- 1563–1576: kirkkoherra Marcus Gregorii
- 1577–1587: kirkkoherra Henricus Martij
- 1589–1600: kirkkoherra Eschillus Henrici
- 1601–1602: kirkkoherra Sigfridus Aronus Forsius
- 1603–1608: kirkkoherra Laurentius Johannis Crugerus
- 1610–1622: kirkkoherra Martinus Matthaei Wargh
- 1624–1633: kirkkoherra Laurentius Johannis Smolandus
- 1633–1684: kirkkoherra Elias Petri Holmius
- 1684–1694: kirkkoherra Gabriel Henrici Brennerus
- 1694–1697: kirkkoherra Jacobus Eliae Holmius
- 1719–1730: kirkkoherra Gabriel Thauvonius
- 1730–1766: kirkkoherra Henrik Johan Carlborg
- 1769–1794: kirkkoherra Johan Laihiander
- 1796–1808: kirkkoherra Karl Hägg
- 1811–1832: kirkkoherra Jakob Tengström arkkipiispa.
- 1803–1830: sijaiskirkkoherra Per Östring
- 1833–1847: kirkkoherra Erik Gabriel Melartin arkkipiispa.
- 1830–1835: sijaiskirkkoherra Nils Henrik Chydenius
- 1835–1852: sijaiskirkkoherra Isak Reinhold Eneber
- 1850–1884: kirkkoherra Edvard Bergenheim arkkipiispa.
- 1853–1859: sijaiskirkkoherra Henrik Vilhelm Nordlund
- 1854–1860: sijaiskirkkoherra Berndt Fredrik Nordlund
- 1860–1877: sijaiskirkkoherra Johan Liljeblad
- 1877–1881: sijaiskirkkoherra Johan Anton Immanuel Forss
- 1881–1884: sijaiskirkkoherra Ivar Nordlund
- 1884–1886: sijaiskirkkoherra Yrjö Gideon Forsman
- 1886–1924: kirkkoherra Lars Gustaf Viktor Dahlberg
- 1925–1937: kirkkoherra Ivar Nordlund
- 1943–1970: kirkkoherra Edvin Stenwall
- 1970–1972: kirkkoherra Holger Andersson
- 1987–2002: kirkkoherra Börje Lillsjö
- 2002–2011: kirkkoherra Anders Kronlund
- 2015– kirkkoherra Tom Ingvesgård