Nikkelisulfidi
Nikkelisulfidi (NiS) on nikkeli- ja sulfidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään metallisen nikkelin valmistuksessa ja katalyyttinä kemianteollisuuden prosesseissa. Luonnossa nikkelisulfidia esiintyy milleriittimineraalina.[1][2][3]
| Nikkelisulfidi | |
|---|---|
 | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | NiS |
| Moolimassa | 90,76 |
| Ulkomuoto | Musta kiteinen aine[1] |
| Sulamispiste | 797 °C[1] |
| Kiehumispiste | 1 388 °C |
| Tiheys | 5,65 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Ominaisuudet
Huoneenlämpötilassa nikkelisulfidi on mustaa kiteistä ainetta. Yhdiste on veteen liukenematonta eikä se liukene myöskään laimeisiin happoihin. Väkeviin happoliuoksiin nikkelisulfidi kuitenkin liukenee. Yhdisteellä on metallinkaltainen kiilto eikä se välttämättä ole koostumukseltaan täysin stoikiometrinen, minkä vuoksi sitä voidaan pitää myös nikkelin ja rikin seoksena. Nikkelisulfidilla on kolme eri kidemuotoa eli se on polymorfinen yhdiste. Sen kidemuodot ovat amorfinen α-muoto, alkeiskopiltaan heksagonaalinen β-muoto ja romboedrinen γ-nikkelisulfidi.[1][2][3]
Valmistus ja käyttö
Nikkelisulfidia voidaan valmistaa nikkelijauheen ja sulan rikin välisellä reaktiolla tai saostamalla nikkeliliuoksista rikkivedyn tai ammoniumsulfidin avulla. Lievästi happamissa olosuhteissa saostettaessa muodostuu nikkelisulfidin γ-muotoa, neutraaleista olosuhteista saostettaessa muodostuu pääasiassa α-nikkelisulfidia ja emäksisissä olosuhteissa saostuu β-kidemuotoa.[1][2][3]
- Ni2+(aq) + H2S(g) → NiS(s) + 2 H+
Nikkelisulfidia käytetään metallisen nikkelin valmistuksessa ja sen saostumista käytetään analyyttisessä kemiassa nikkelin tunnistamiseen. Katalyyttinä nikkelisulfidia käytetään orgaanisten rikkiyhdisteiden vedyttämiseen ja rikkivedyn hapetuksessa.[2][3]