Nikolai Mjaskovski

Nikolai Jakovlevitš Mjaskovski (ven. Никола́й Я́ковлевич Мяско́вский; 20. huhtikuuta (J: 8. huhtikuuta) 1881 Novogeorgijevsk, Varsovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 8. elokuuta 1950 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen säveltäjä.

Mjaskovski syntyi Novogeorgijevskissa lähellä Varsovaa (nykyisen Ukrainan alueella) ja muutti nuorena Pietariin, jossa hän pääsi vuonna 1906 Pietarin konservatorioon. Hänen opettajinaan olivat muiden muassa Nikolai Rimski-Korsakov ja Anatoli Ljadov. Ensimmäisen maailmansodan aikana Mjaskovski oli sotapalveluksessa. Vuodesta 1921 hän toimi professorina Moskovan konservatoriossa, jossa hänen oppilaisiinsa kuuluivat esimerkiksi Dmitri Kabalevski ja Aram Hatšaturjan. Mjaskovski sai vuonna 1941 Stalin-palkinnon 21. sinfoniastaan. Hän kuoli syöpään vuonna 1950.^[1]

Mjaskovski sävelsi 27 sinfoniaa (1908–1949), kolme sinfoniettaa, sinfoniset runot Hiljaisuus ja Alaston, joiden lisäksi hän sävelsi kamarimusiikkia, kuten lukuisisia jousikvartettoja ja pianosonaatteja, sekä kantaatit Kirov on kanssamme ja Öinen Kreml. Hänen nuoruudentuotantonsa oli yksilöllistä, mutta sittemmin hän siirtyi vallankumousaiheisiin ja muihin sosialistisen realismin mukaisiin ohjelmateoksiin. Opettajana hänen vaikutuksensa oli suuri.^[2]