Oskar Blomstedt
Oskar August Frithiof Blomstedt (5. huhtikuuta 1833 Kuru – 18. helmikuuta 1871 Helsinki) oli suomalainen latinan kielen lehtori, myöhemmin dosentti ja toimittaja, oppiarvoltaan tohtori.[1][2][3]
Blomstedt piti Ilmajoella valmistavaa koulua ollessaan ylioppilasaikana siellä kotiopettajana, ja häntä pidetään siksi Ilmajoen kansakoulun alkuunpanijana. Myöhemmin hän oli Oulun alkeiskoulun latinan lehtori, Helsingin yliopiston suomen ja unkarin kielen dosentti sekä Helsingin kansakouluntarkastaja. Lisäksi hän oli Suomettaren aputoimittaja sekä Uuden Suomettaren toimittaja ja suomensi muutamia latinankielisiä teoksia. Blomstedt opiskeli Saksassa ja Unkarissa.[2]
Blomstedtin puoliso oli Johanna Amalia Björkman. Hänen isänsä oli Jalasjärven lukkari, kunnallismies Aron Emanuel Blomstedt.[2]
Teokset
- Halotti Beszéd ynnä sen johdosta vertailevia tutkimuksia Unkarin, Suomen ja Lapin kielissä (väitöskirja; Helsinki: Oskar Aukusti Frithiof Blomstedt, 1869)
- Kapina Kauhajoella v. 1808 (Turku: G. W. Wilén, 1862.; 2. p. Vaasa: Kauhajoen suojeluskunta, 1933)
- Kuvaelmia 1808 vuoden sodasta Suomessa (Helsinki: G. W. Edlund, 1858)
- Mietteitä latinan-opetuksesta alkeis-opistossamme H. G. Porthan’in opetus-tavan johdolla (väitöskirja; Kuopio: Oskar Aukusti Frithiof Blomstedt, 1863)
- Suomen verbien vi eli pi päätteestä tutkimus (Helsinki: Oskar Aukusti Frithiof Blomstedt, 1869)
- Vältvääpeli Roth’in uro-työt Ruovedellä (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1857)
Suomennokset
- Cicero, Marcus Tullius: Puheita (Oulu: Barck, 1865)
- Sallustius Crispus, Gaius: Jugurtha (Oulu: Barck, 1866)
- Tacitus, Publius Cornelius: Germania (Oulu: Barck, 1865)
