Päärynäjättikelppi
Päärynäjättikelppi[2] eli päärynälevä[3] (Macrocystis pyrifera) on makrolevä, joka voi kasvaa jopa 60 metriä pitkäksi. Se on suurikokoisin tunnettu levälaji ja samalla suurin koko Chromalveolata-kunnan edustaja. Se on yksi viidestä levälajista, joiden metsämäisiä kasvustoja kutsutaan kelppileväksi. Päärynälevien rakenne on kehittynyt varsin erikoistuneeksi: niiden sekovarsi muistuttaa suuresti kasvien juuria, vartta ja lehtiä. Tämä on hyvä esimerkki rinnakkaisista, toisistaan riippumattomista evoluutioprosesseista.
| Päärynäjättikelppi | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Chromalveolata |
| Kaari: | Ruskeat levät Heterokontophyta |
| Luokka: | Ruskolevät Phaeophyta |
| Lahko: | Laminariales |
| Heimo: | Lessoniaceae |
| Suku: | Macrocystis |
| Laji: | pyrifera |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Päärynäjättikelppiä tavataan Pohjois-Amerikan Tyynenmeren puoleisella rannikolla. Se viihtyy alle 40 metrin syvyydessä vesissä, joiden lämpötila pysyy 20 asteen kylmemmällä puolella, mutta lämpimämmässä kuin 5 astetta. Päärynäjättikelppiyksilö voi elää 4-10 vuotta ja sen yksittäinen verso 6-12 kuukautta. Päärynäjättikelppi sisältää paljon jodia, kaliumia ja muita hivenaineita. Sitä on kerätty 1900-luvun alussa potaskan raaka-aineeksi ja nyttemmin muun kemianteollisuuden ja elintarviketuotannon käyttöön.[4] Päärynäjättikelppi kasvaa huomattavan nopeasti, parhaimmillaan 30 cm päivässä.[5]