Paholaisrausku
Paholaisrausku (Mobula birostris, ent. Manta birostris) on suurin rauskulaji. Sen suun molemmilla puolilla on rintaevistä kehittyneet sarveismuodostumat, joista nimi johtuu. Sen ajateltiin aiemmin kuuluneen omaan Manta-sukuunsa, mutta DNA-tutkimukset ovat osoittaneet sen ja toisen Manta-sukuun kuuluneen lajin Manta alfredin olevan osa Mobula-sukua.[2][3]
| Paholaisrausku | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Myliobatiformes |
| Heimo: | Kotkarauskut Myliobatidae |
| Alaheimo: | Mobulinae |
| Suku: | Mobula |
| Laji: | birostris |
| Kaksiosainen nimi | |
Mobula birostris | |
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Paholaisrausku voi kasvaa 9,1 metriä pitkäksi ja painaa jopa 3 000 kilogrammaa. Normaalipituus on 3,8–4,6 metriä.[4]Suuresta koostaan huolimatta paholaisrausku on rauhallinen jätti, eikä ihmisten tarvitse pelätä sitä. Paholaisrausku on selkäpuoleltaan musta ja vatsapuoleltaan yleensä vaalea. Vatsapuolella on tumma pilkku- ja läiskäkuvionti, jota käytetään rauskun tunnistamiseen, sillä kuvio on hyvin yksilöllinen. Tavataan myös paholaisrauskuja, joiden vatsan pääväritys on tumma ja kuviointi vaalea.[5]
Ravinto
Paholaisrauskujen pääravintoa on plankton.
Levinneisyys ja elinympäristö
Paholaisrauskuja tavataan trooppisissa vesissä, yleensä koralliriuttojen läheisyydessä. Paholaisrauskut hyödyntävät koralliriuttojen puhdistusasemia, joissa puhdistajakalat puhdistavat rauskun loisista, saaden näistä oman ravintonsa.[6]