Pailĭn
Pailĭn (suom. safiiri) on kaupunki ja samanniminen provinssi Kambodžan länsiosassa Thaimaan vastaisella rajalla, Khao Banthatin (Phnom Kravanh) vuoriharjanteella. Kaupungista on 20 kilometrin matkaa Thaimaan rajalle Ban Phakkadin rajanylityspaikalle [1] ja Băt Dâmbângin kaupunkiin 80 km. Asukkaita Pailĭnin kaupungissa on 35 234 henkeä (2007) [2].
| Pailĭn ប៉ៃលិន | |
|---|---|
 | |
  Pailĭn | |
Koordinaatit: , 102°36′34″E | |
| Valtio | Kambodža |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Provinssi |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 1 100 km² |
| Väkiluku (2007) | 35 234 |
| – Väestötiheys | 32 as./km² |
Pailĭn erotettiin omaksi hallinnolliseksi yksikökseen Băt Dâmbângin provinssista 2001. Thaimaan puolella Pailĭnin maakunta rajoittuu Sa Kaeon, Chanthaburin ja Tratin provinsseihin. Ympäröivä maaseutu on vuosikymmeniä jatkuneiden vetäytymistaisteluiden jäljiltä hyvin tiheästi miinoitettua [3] [4].
Punaiset khmerit
Alue on tunnettu aiemmin rikkaista jalokiviesiintymistään (rubiini, safiiri), jotka ovat ehtymässä [5], ja punakhmerien perinteisenä tukialueena ja liikkeen vallasta syöstyjen johtajien turvapaikkana [6] Punakhmerien johtajat, kuten Ieng Sary, pitivät Pailĭnista kiinni viimeiseen asti, koska se turvasi heidän taloutensa [7].
Elinkeinot
Pailĭn on keskushallinnon heikkouden, huonojen kulkuyhteyksien ja rajakaupan vuoksi integroitunut enemmän Thaimaahan kuin Phnom Penhiin. 1990-luvulla Chatichain hallituksen ministeri solmi aluetta hallinneiden punakhmerien kanssa sopimuksen alueen metsävarojen hyödyntämisestä ja thaimaalaiset jalokivikauppiaat saivat luvan kaivaa jalokiviä [8]. Kolmas merkittävä tulonlähde on Thaimaassa kielletty, mutta Kambodžassa sallittu kasinopelitoiminta, joka houkuttelee paikalle vierailijoita rajan takaa [9]. Turismia pyritään kehittämään, mutta toistaiseksi infrastruktuurin kehittymättömyys ja olojen vakiintumattomuus ovat haitanneet matkailuelinkeinoa.