Palettitangara

lintulaji

Palettitangara (Tangara fastuosa) on tangaroihin kuuluva varpuslintu, joka elää endeemisenä Brasiliassa, Etelä-Amerikassa. Laji on luokiteltu vaarantuneeksi.

Palettitangara
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni:Eukaryootit Eucarya
Kunta:Eläinkunta Animalia
Pääjakso:Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:Linnut Aves
Lahko:Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:Tangarat Thraupidae
Suku:Tangarat Tangara
Laji:fastuosa
Kaksiosainen nimi

Tangara fastuosa
(Lesson, 1831)

Katso myös

  Palettitangara Wikispeciesissä
  Palettitangara Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Kooltaan palettitangara on noin 14 cm. Koiraspalettitangara on varsin värikäs lintu. Pää ja niska on väriltään sinivihreät, nokan sekä silmien ympärillä on musta alue. Selkä on musta ja kainalot sinivihreät. Siipisulat ovat tummemman siniset ja siivissä on myös oranssinkeltaisia sulkia. Yläperä on oranssi ja pyrstö tumma ja sinireunainen. Rinta on vaaleansininen ja väri on tummempi vatsassa. Naaras on väriltään koirasta vaaleampi, mutta höyhenpuvun kuviot ovat samanlaiset. Palettitangaran nokka on suurikokoinen ja tukevahko.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö

Palettitangaraa tavataan paikoittain Brasilian koillisrannikolta Alagoasin, Pernambucon ja Paraíban osavaltioista. Linnun elinympäristöä ovat Atlantin rannikon kosteat metsät. Levinneisyysalueensa pohjoisosassa sitä tavataan myös cerrado-savannialueilta.[2]

Elintavat

Palettitangarat syövät siemeniä ja hedelmiä sekä hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia eläimiä. Ravintoaan ne etsivät puiden lehvästön keskiosista ja liittyvät usein muiden lintulajien kanssa sekaparviksi. Pesimäkausi kestää lokakuulta maaliskuulle. Palettitangaran pesä sijaitsee päällyskasviston joukossa usein suuressa ananaskasvissa.[2]

Palettitangarakannan kooksi arvioidaan 2 500–10 000 yksilöä. Suurin lajiin kohdistuva uhka on rannikkometsien kaataminen laidunmaiksi ja sokeriruokoplantaaseiksi. Alkuperäisestä metsästä on Koillis-Brasiliassa jäljellä vain kaksi prosenttia. Lisäksi lajia uhkaa pyydystäminen sen värikkään höyhenpuvun vuoksi.[2]

Lähteet

🔥 Top keywords: