Paul van Asbroeck

Paul van Asbroeck (1. toukokuuta 1874 – 1959) oli belgialainen ampuja ja olympiavoittaja. Hän osallistui Pariisin 1900, Lontoon 1908, Antwerpenin 1920, Pariisin 1924, ja Berliinin 1936 kesäolympialaisiin kivääri ja pistoolilajeissa. Van Asbroeck voitti Pariisissa jaetun pronssimitalin yhdessä norjalaisen Ole Østmon kanssa 300 metrin sotilaskiväärin moniasentokilpailusta. Hän sai Lontoossa kahdeksan vuotta myöhemmin kaksi mitalia, kultaa 50 jaardin vapaapistoolista ja hopeaa saman lajin joukkuekilpailusta. Asbroeck voitti urallaan 50 metrin pistoolin maailmanmestaruuden yhteensä kuusi kertaa. Maailmanmestaruusmitaleja van Asbroeck sai myös kiväärillä. Vielä vuonna 1930 hän oli voittamassa hopeamitalia Belgian joukkueessa pienoiskiväärin pystyasentokilpailussa.

Mitalit
Maa:  Belgia
Miesten ammunta
Olympialaiset
Kultaa	Lontoo 1908	50 jaardin vapaapistooli
Hopeaa	Lontoo 1908	50 jaardin vapaapistooli, joukkuekilpailu
Pronssia	Pariisi 1900	300 m sotilaskivääri, moniasentokilpailu
MM-kilpailut
Kultaa	Lyon 1904	50 m pistooli
Kultaa	Bryssel 1905	300 m vapaakivääri, pysty
Kultaa	Bryssel 1905	50 m pistooli, joukkuekilpailu
Kultaa	Milano 1906	50 m pistooli, joukkuekilpailu
Kultaa	Zürich 1907	50 m pistooli
Kultaa	Zürich 1907	50 m pistooli, joukkuekilpailu
Kultaa	Hampuri 1909	50 m pistooli
Kultaa	Loosduinen 1910	50 m pistooli
Kultaa	Loosduinen 1910	50 m pistooli, joukkuekilpailu
Kultaa	Rooma 1911	50 m pistooli, joukkuekilpailu
Kultaa	Bayonne-Biarritz 1912	50 m pistooli
Kultaa	Bayonne-Biarritz 1912	50 m pistooli, joukkuekilpailu
Kultaa	Viborg 1914	50 m pistooli
Hopeaa	Bryssel 1905	300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Hopeaa	Bryssel 1905	50 m pistooli
Hopeaa	Milano 1906	50 m pistooli
Hopeaa	Zürich 1907	300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Hopeaa	Wien 1908	50 m pistooli, joukkuekilpailu
Hopeaa	Bayonne-Biarritz 1912	300 m vapaakivääri, asennot
Hopeaa	Bayonne-Biarritz 1912	300 m vapaakivääri, pysty
Hopeaa	Reims 1924	50 m pistooli
Hopeaa	Antwerpen 1930	50 m pienoiskivääri, pysty, joukkuekilpailu
Pronssia	Lyon 1904	300 m vapaakivääri, pysty
Pronssia	Milano 1906	300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Pronssia	Milano 1906	300 m vapaakivääri, pysty
Pronssia	Zürich 1907	300 m vapaakivääri, pysty
Pronssia	Wien 1908	300 m vapaakivääri, asennot
Pronssia	Wien 1908	300 m vapaakivääri, pysty
Pronssia	Hampuri 1909	300 m vapaakivääri, asennot
Pronssia	Hampuri 1909	300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Pronssia	Loosduinen 1910	300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Pronssia	Rooma 1911	300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Pronssia	Viborg 1914	50 m pistooli, joukkuekilpailu
Pronssia	Sankt Gallen 1925	50 m pistooli

Henkilökohtaisia MM-mitaleja van Asbroeckilla on 20 (7-5-8), jolla hän sijoittuu miesten kaikkien aikojen mitalitilastossa kuudenneksi edellään neljä sveitsiläistä ja Ruotsin Torsten Ullman.

Van Asbroeck voitti Lyonin MM-kisoissa 1904 vapaapistoolin mestaruuden tuloksella 484. Seuraavana vuonna hän voitti MM-kullan Brysselin MM-kisoissa vapaakiväärin pystyasennossa tuloksella 326. Zürichin MM-kisoissa 1907 hän voitti vapaapistoolin MM-kullan tuloksella 504. Hän voitti vapaapistoolin maailmanmestaruuden myös Hampurin MM-kisoissa 1909 pistein 518. Seuraavana vuonna Loosduinenin MM-kisoissa hän uusi vapaapistoolin maailmanmestaruutensa tuloksella 528. Van Asbroeck uusi vapaapistoolin maailmanmestaruutensa myös Biarritzin MM-kisoissa 1912, jolloin hänen voittotuloksensa oli 520, ja Viborgin MM-kisoissa 1914 tuloksella 528.^[1]

Van Asbroeck ampui vuonna 1905 maailmanennätyksen vapaakiväärin pystyasennon 40 laukauksella tuloksella 326. Se paransi Franz Böcklin edellistä ennätystä 11 pisteellä ja pysyi voimassa neljä vuotta, kunnes Emil Pachmayr teki vuonna 1909 tuloksen 334. Van Asbroeck teki myös neljä maailmanennätystä vapaapistoolin 50 metrin 60 laukauksella. Hänen vuonna 1905 ampuma tuloksensa 507 rikkoi Karl Rödererin edellisen ennätyksen neljällä pisteellä. Konrad Stäheli ampui seuraavana vuonna 512, mutta van Asbroeck onnistui saamaan ennätyksen takaisin 1909 tuloksella 518. Hänen viimeinen ennätyksensä oli vuonna 1912 ammuttu 540. Se pysyi voimassa aina vuoteen 1929 saakka, kunnes Fritz Zulauf rikkoi sen.^[2]