Pekka Sammallahti

Pekka Lars Kalervo Sammallahti (inarinsaameksi Sevtil-Piäkká^[1], s. 21. toukokuuta 1947 Helsinki^[2]) on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamen emeritusprofessori. Hän asuu nykyään Utsjoella.

Pekka Sammallahti
Pekka Sammallahti Oulussa toukokuussa 2005.
Henkilötiedot
Syntynyt	21. toukokuuta 1947 (ikä 77) Helsinki
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	saamen kielen ja saamelaiskulttuurin emeritusprofessori
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Helsingin yliopisto (FK 1971, FL 1975, FT 1977)
Instituutti	Oulun yliopisto; Pohjoismainen saamelaisinstituutti ja Tromssan yliopisto
Palkinnot	Suomalaisen tiedeakatemian jäsen (1988–), Norjan tiedeakatemian jäsen (1992–), Valtion kirjallisuuspalkinto (1975), tiedonjulkistamispalkinto (1976), Kungliga Gustav Adolfs Akademin (Uppsala) palkinto (2000), Oulun yliopiston varttuneen tutkijan palkinto (2002)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Sammallahden vanhemmat olivat kultaseppä Lars Päiviö Sammallahti ja Maire Kaarina Halén. Hän suoritti ylioppilastutkinnon Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa vuonna 1966 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1971, lisensiaatiksi 1975 ja tohtoriksi 1977.^[2] Väitöskirjan aiheena oli Norjansaamen Itä-Enontekiön murteen äänneoppi.^[3] Kielenkääntäjän tutkinnon englanti–saame hän suoritti vuonna 1992. Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen dosentti hän on ollut vuodesta 1977.^[2]

Sammallahti toimi Helsingin yliopistossa assistenttina 1968–1971 ja tutkijana 1972–1977. Oulun yliopiston saamen kielen ja saamelaiskulttuurin apulaisprofessori hän oli 1977–1982 ja professori vuodesta 1982. Norjassa sijaitsevan pohjoismaisen saamelaisinstituutin toinen professori hän oli 1989–1996 ja Tromssan yliopiston professori 1993–1998.^[2]

Sammallahti on Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1988 ja Norjan tiedeakatemian jäsen vuodesta 1992. Valtion kirjallisuuspalkinnon hän sai vuonna 1975 ja tiedonjulkistamispalkinnon 1976. Ruotsalainen Kungliga Gustav Adolfs Akademin (Uppsala) palkitsi hänet vuonna 2000 ja Oulun yliopisto myönsi hänelle varttuneen tutkijan palkinnon vuonna 2002.^[2][4] Sammallahti on ollut myös Ylioppilastutkintolautakunnan apulaisjäsen (1982–1994).^[2]

Sammallahden merkittävimmät tutkimusalat ovat olleet saamelaiskielten sanasto ja fonetiikka sekä uralilaisten kielten historiallinen fonologia. Hän on toimittanut monia tärkeitä saamelaiskielten sanakirjoja, muun muassa laajan pohjoissaamelais-suomalaisen sanakirjan (1993) ja pohjoissaamelais-saksalaisen sanakirjan (yhdessä Klaus Peter Nickelin kanssa, 2006). Yhdessä Juha Janhusen kanssa hän on edelleen kehittänyt Erkki Itkosen aloittamaa uralilaisten kielten äännehistorian tutkimusperinnettä. Hän kirjoitti artikkelin "Historical phonology of the Uralic languages" Denis Sinorin toimittamaan ja vuonna 1988 julkaistuun teokseen The Uralic Languages, joka on merkittävimpiä ja siteeratuimpia vertailevan uralistiikan perusteoksia. Sammallahti on tutkinut myös saamelaiskielten syntaksia. Hän on ollut mukana kehitettäessä saamelaiskielten ortografiaa ja kehittänyt merkittävästi pohjoissaamenkielistä terminologiaa.

Sammallahti, Matti Leiwo, Pekka Laaksonen ja Pekka Jalkanen nauhoittivat puhuttua romanikieltä 1960- ja 1970-luvuilla. Laaksonen, Jalkanen ja Sammallahti haastattelivat laulaja Saska Borgia Sysmässä vuonna 1972. Sammallahti kirjoitti artikkelin romanikielen erityispiirteistä Zirikli-lehteen vuonna 1972 ja laati romanikielen kieliopin luonnoksen, joka jäi kuitenkin julkaisematta. Hän on tehnyt myös erittäin merkittävää työtä romanikielen kehittämiseksi muuan muassa eri komiteoissa.^[5][6][7][8]

Sammallahti tunnetaan myös revontulien valokuvaajana.^[9] Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä Suomessa vuodesta 2013 lähtien ja osallistunut yhteisnäyttelyihin Suomessa, Saksassa ja Ranskassa. Hänen veljensä on valokuvaaja Pentti Sammallahti.

Sammallahdella on kaksi lasta ensimmäisestä avioliitostaan (1968–1982). Hänen puolisonsa on vuodesta 1995 lähtien ollut Inga Guttorm.^[2]