Plutarco Elías Calles
Plutarco Elías Calles (25. syyskuuta 1877 Guaymas, Sonora, Meksiko – 19. lokakuuta 1945 Mexico City) oli meksikolainen poliitikko ja sotilasjohtaja, joka toimi Meksikon presidenttinä 1924–1928, ja käytti valtaa seuraavien presidenttien taustalla perustamansa PNR-puolueen kautta.[1]
| Plutarco Elías Calles | |
|---|---|
 | |
| Meksikon presidentti | |
| Edeltäjä | Álvaro Obregón |
| Seuraaja | Emilio Portes Gil |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. syyskuuta 1877 Guaymas, Sonora, Meksiko |
| Kuollut | 19. lokakuuta 1945 Mexico City |
| Tiedot | |
| Puolue | Partido Nacional Revolucionario |
| Muut puolueet | Työväenpuolue (1929 asti) |
| Sotilaspalvelus | |
| Palvelusmaa(t) | Meksiko |
| Puolustushaara | Jalkaväki |
| Palvelusvuodet | 1914–1920 |
| Sotilasarvo | kenraali |
Calles työskenteli opettajana ja baarimikkona ennen kuin liittyi Francisco Maderon vallankumouksellisiin joukkoihin, jotka vastustivat diktaattori Porfirio Diazia. Hän tuki Venustiano Carranzaa tämän kapinoidessa Victoriano Huertaa vastaan ja puolustautuessa Pancho Villan kapinallisilta.[2]
Calles nimitettiin Sonoran kuvernööriksi, ja hän toteutti vallankumouksen tavoitteita maatalouden ja koulutuksen rakennemuutoksilla sekä horjuttamalla kirkon asemaa. Hän toimi lyhyesti ministerinä Carranzan hallituksessa, mutta erosi liittyäkseen Álvaro Obregónin presidentinvaalikampanjaan 1920. Obregón vuorostaan tuki Callesia seuraajakseen 1924.[2]
Callesin kausi Meksikon johdossa päättyi 1934 kun Lázaro Cárdenas valittiin presidentiksi. Hän joutui lähtemään maanpakoon, palasi Meksikoon 1941 ja kuoli siellä 1945.[2]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Plutarco Elías Calles Wikimedia Commonsissa
