PowerPC

(Ohjattu sivulta PowerPC 604e)

PowerPC (lyhennettynä myös PPC) on RISC-suoritinarkkitehtuuri, jonka kehittivät Apple, IBM ja Motorola (AIM) vuonna 1991. PowerPC on läheistä sukua IBM:n Unix-koneissa käytettävälle POWER-arkkitehtuurille. Alun perin PowerPC oli sen karsittu versio, johon oli lisätty joitain käskyjä. Nykyään samat suorittimet toteuttavat sekä POWER- että PowerPC-käskykannan.

PowerPC
Perustietoja
KehittäjäApple, IBM, Motorola
ValmistajaIBM, Motorola, Freescale
Julkaistu1991
Arkkitehtuuri ja luokitus
ArkkitehtuurityyppiRISC
Osoiteavaruus32-bit / 64-bit
TavujärjestysBig endian
Motorola PowerPC G4 (7400)

PowerPC on myöhäisempiä RISC-arkkitehtuureja ja se eroaa joiltain osin ensimmäisistä. PowerPC:tä ei enää yritettykään suunnitella 1980-luvun oppikirjaesimerkkien mukaan kuten esimerkiksi MIPS ja SPARC suunniteltiin, vaan siihen otettiin mukaan joitain monimutkaisempia käskyjä. PowerPC-arkkitehtuurin erikoisuus on käänteiset hajautustauluihin perustuvat virtuaalimuistin sivutaulut. Toinen erikoisuus on mahdollisuus vaihtaa suorittimen tavujärjestystä ohjelmallisesti. Suoritin kuitenkin käynnistyy big-endian-tilassa.

Freescale Semiconductor on jatkanut eräiden Motorolan PowerPC-mallien valmistusta kuten 5000-sarjan suorittimet.

Käskykantalaajennukset

AltiVec on SIMD-tyyppinen käskykantalaajennos PowerPC-suorittimiin.[1]

AltiVec-käskykannasta on käytetty myös nimiä Velocity Engine (Apple) ja VMX (Vector Multimedia Extension) (IBM).

AltiVec tavujärjestys on oletuksena Big-endian mutta käskykanta mahdollistaa käytön joko Big- tai Little-endian moodissa.[1]

Mallit

Suoritinperheeseen kuuluvat muun muassa seuraavat mallit:

Suoritinsukupolvet voidaan jakaa Motorolan esitteen (2000) mukaan seuraavasti:[2]

  • G1 – 601, 500 ja 800 sarjat
  • G2 – 602, 603, 604, 620, 8200 ja 5000 sarjat
  • G3 – 750 ja 8300 sarjat
  • G4 – 7400 ja 8400 sarjat
  • G5 – 7500 ja 8500 sarjat (Motorola ei käyttänyt G5 nimikettä Applen otettua sen käyttöön)
  • G6 – 7600

Käyttö

PowerPC-suorittimia on käytetty muun muassa Amiga- ja Macintosh-tietokoneissa sekä sulautetuissa järjestelmissä, kuten verkkolaitteissa ja autojen tietojärjestelmissä. IBM käyttää Unix-koneissaan paitsi PowerPC:tä myös sen sukulaisarkkitehtuuria POWERia.

PowerPC:stä yritettiin 1990-luvun puolivälissä tehdä vakiintuneen WINTEL-arkkitehtuurin kilpailija. Vuonna 1994 IBM julkaisi PowerPC Reference Platformin, joka oli periaatteessa PC-klooni varustettuna PowerPC-suorittimella. Erityisesti Apple koki tämän ongelmalliseksi ja 1995 julkaistiin Common Hardware Reference Platform (CHRP) -määrittely, jonka pääasiallinen muutos oli Open Firmware, mahdollisuus ladata alustariippumattomia laiteajureita PCI-väylän korteilta, näin parantaen yhteensopivuutta ei laitteiden välillä. Sekä PReP että CHRP-koneet jäivät hyvin harvinaisiksi.

Tuotteita

PowerPC-suorittimia on muun muassa seuraavissa laitteissa:

Sulautetut järjestelmät

  • RAD6000 ja RAD750, säteilysuojatut suorittimet, joita käytetään muun muassa avaruusluotaimissa[6]
  • Hewlett-Packard, Kyocera, Konica-Minolta, Lexmark ja Xerox laser- ja mustesuihkutulostimet
  • Ford-autot[7]
  • TiVo (ensimmäinen sukupolvi) videotallennin[8].

Pelikonsolisuorittimet

Erikoisversioita saman käskykannan toteuttavista suorittimista.

Lähteet

Kirjallisuutta

  • IBM & Motorola: PowerPC Microprocessor Family: The Programming Environments. IBM: MPRPPCFPE-01, Motorola: MPCFPE/AD. , 1994.

Aiheesta muualla