Puebla

Meksikon osavaltio
Tämä artikkeli käsittelee Meksikon osavaltiota. Artikkeli kaupungista, katso Puebla de Zaragoza.

Puebla on osavaltio Meksikossa. Myös sen pääkaupunki on nimeltään Puebla. Osavaltion pinta-ala on 34 290 neliökilometriä ja asukasluku noin 6,5 miljoonaa (2020).[1] Osavaltio jakautuu 217 kuntaan.

Puebla
(Estado Libre y Soberano de Puebla)
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
ValtioMeksiko
OsavaltioPuebla
Kunnat217
Liittynyt Meksikoon1823
Järjestys4.
Hallinto
 – hallinnollinen keskusPuebla de Zaragoza
 – suurin kaupunkiPuebla de Zaragoza
 – Kuvernööri
 – Senaattorit
Pinta-ala34 290[1] km²
Väkiluku (2020)6 583 278[1]
 – väestötiheys178,8 as./km²
Lyhenteet
 – postitunnus72-75
 – ISO 3166MX-PUE
puebla.gob.mx

Puebla on vuoristoista aluetta, korkeimmat huiput ovat Citlaltépetl ja Malinche.[2]

Pueblan kaupunki perustettiin Intiaanien kylissä vaeltelevien espanjalaisten irtolaisten asuttamiseksi. Fransiskaani Toribio Motolinía kertoo historiateoksessaan miten Uuden Espanjan toinen audiensia antoi vuonna 1531 määräyksen perustaa Ciudad de Los Ángelesin espanjalaisen irtolaisväestön asuttamiseksi ja saattamiseksi elämisen alkuun.

”Tämän kylän rakentamisen saivat aikaiseksi pienemmät veljet, jotka pyysivät Audiensialta lupaa saada rakentaa espanjalaisia varten kylän, jossa asuisi ihmisiä, jotka raivaisivat peltoja ja viljelisivät niitä samalla tavoin kuin mitä tehdään Espanjassa, johon täkäläisellä maalla on hyvin suuri valmius ja edellytykset. Kaikki eivät odota saavansa jako-osuutta intiaaneista, jonka vuoksi pitäisi perustaa kyliä, joihin koottaisiin paljon kristittyjä, jotka tällä hetkellä kuljeskelevat toimettomina maankiertäjinä. Samalla intiaanit oppisivat viljelemään maata Espanjan tapaan.”

Fransiskaani Toríbio Motolinía kertoo kaupungin perustamisesta

Toríbio Motolinía, joka oli mukana perustamassa Pueblaa, kertoo, miten Tlaxcalasta saapui tuhat intiaania auttamaan rakennustöissä. Cholulasta saapui viisisataa auttajaa. Tulijat toivat rakennustarvikkeet mukanaan. Muodostettiin asutus, jossa oli neljäkymmentä tonttia. Suunnitelmaan kuului, että kukin asukas saisi käyttöönsä kolmen kuukauden ajaksi viisikymmentä intiaania, joista kaksikymmentä maatöihin ja kolmekymmentä rakennustöihin. Alussa kylä oli epäonninen mm. runsaiden sateiden ja kylmyyden vuoksi. Paikalliset encomenderot koettivat saada rakentajien yrityksen epäonnistumaan. Vuonna 1534 paikalla oli enää kolmekymmentäkolme asukasta, joista eräs oli Marina Muños kolmen lapsensa kanssa. Mutta jo Motolinían aikana kylä oli kasvanut maan toiseksi suurimmaksi kaupungiksi.

”Intiaanit saapuivat laulaen, kantaen lippujaan rumpujen päristessä. Jotkut toiset saapuivat tanssivien poikien saattamina.”

Lähteet

Tämä Pohjois-Amerikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


🔥 Top keywords: