Puna-Mustat
Puna-Mustat (käytetään usein lyhennettä PuMu) on helsinkiläinen pesäpalloseura. Seuran miesten edustusjoukkue pelaa kaudella 2021 Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Suomensarjan Etelälohkossa.
| Puna-Mustat | |
|---|---|
 | |
| Koko nimi | Puna-Mustat |
| Perustettu | 1941 |
| Entiset nimet | Puna-Mustat 1941- |
| Kaupunki | Helsinki |
| Kenttä |
|
| Miesten sarjataso | Suomensarja |
| Naisten sarjataso | Suomensarja |
| Värit | punainen, musta |
 | |
| Puheenjohtaja | Juho Juhantalo |
| Omistaja | Puna-Mustat ry |
| Kultaa | 1 (1973) |
| Hopeaa | 1 (1963) |
| Pronssia | 1 (1971) |
| Kultaa | 5 (1970, 1972, 1974, 1975, 1976) |
| Hopeaa | 6 (1966, 1967, 1968, 1969, 1971, 1973) |
| Pronssia | 4 (1963, 1964, 1965, 1977) |
Seura on voittanut Suomen mestaruuden miehissä kerran vuonna 1973 ja naisissa vuosina 1970, 1972, 1974, 1975 ja 1976.
Historia
Seuran perustaminen ja nimen valinta
Seura perustettiin 19. maaliskuuta 1941. Seuran nimi periytyy Karjalan ja Viipurin väreistä, punaisesta ja mustasta, ja alkuperäisen seuran, Viipurin Pallonlyöjien lempinimestä (Viipurin ”Puna-Mustat”)1930-luvulla. Viipurin Pallonlyöjissä peliasun värit esiintyivät mustissa paidoissa ja housissa joiden hihansuut ja kaulus olivat punaiset. Tarinan mukaan nimeä ehdotti 1930-luvun alun VPL:n pelaaja Aulis Hakala.
Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kouluneuvos Väinö Lahtinen. Toiminta alkoi ripeästi ja muut johtokuntaan kuuluneet olivat myös tunnettuja pesäpallopiiristä. Varapuheenjohtajana toimi Enson Kisailijoiden, Pesäpalloliiton Viipurin piirin toimintaa 1930-luvulla hoitanut Antti Vänskä. Sihteerinä toimi Uolevi Lamppu, jonka lisäksi johtokuntaan kuuluivat myös Osmo Kupiainen, Reino Pesonen, Unto Savolainen, Lasse Salminen ja Vilho Nordström.[1]
Ensimmäinen kausi Suursarjassa 1941
Seura peri 1941 suursarjan paikan 1939 sarjassa pelanneilta Viipurin Kisa-Veikoilta ja Enson Kisalijoilta joiden kotipaikka oli menetetty sodan seurauksena. Puna-Mustien katsottiin näin ollen jatkavan näiden seurojen toimintaa. Seurassa pelasi pelaajia myös muista Karjalan alueen menetetyistä seuroista, ainakin Antreasta, Hiitolasta, Salmista ja Terijoelta. Ensimmäisen kauden joukkueeseen kuuluvat pelaajat olivat lähes kaikki viipurilaisia: Lauri Salminen (lukkari), Viljo Pyykkö (lukkari/3-vahti) , Reino Pesonen (sieppari), Reino Salovaara (1-vahti), Sulo Kirsi (2-vahti/lukkari), Pentti Toropainen (polttaja), Aimo Jokinen (2-vahti/3-vahti), Unto Savolainen (2-varavahti), Tauno Salovaara (2-varavahti/3-varavahti), Pekka Uosukainen (koppari), Pentti Pukero (polttaja), Lauri Parkkinen (3-varavahti), Rantanen (sieppari).
Ensimmäisellä kaudella Puna-Mustilla oli kasassa kolme joukkuetta: kaksi miesten joukkuetta ja yksi alle 18-vuotiaiden juniorijoukkue. Seurahistorian ensimmäiset ystävyysottelut käytiin Työväen Mailapoikia vastaan. Puna-Mustat pelasivat historiansa ensimmäisen virallisen sarjaottelun Suursarjassa 18. toukokuuta,1941 vieraskentällä Lauritsalassa. Ottelussa oli vastassa Etelä-Saimaan Kisa. Vastaperustettu Puna-Mustat ehti pelata sarjassa vain neljä ottelua, kun jatkosota keskeytti sarjan ja vei pelaajat rintamalle.[1]
Toiminta sodan jälkeen - Pelaaminen Hukkien nimissä
Jatkosodan jälkeen pesäpallotoiminta Helsingissä jatkui. Urheiluvälineistä syntyi kuitenkin pulaa. Pelipaitojen puuttuessa päätettiin toimintaa jatkaa Hukkien nimissä, joilta paidat löytyivät. Hukat oli viipurilaisten, Viipurin Palloseuran entisten jäsenten vuonna 1942 Helsingissä perustama seura, joka pelasi jääpalloa ja jalkapalloa. Hukat perustettiin kun Viipurin Sudet siirtyi takaisin Viipuriin ja Helsinkiin jääneet eivät halunneet siirtyä paikallisiin seuroihin.
Vuoden 1945 mestaruussarjan osallistuvat joukkueet ratkaistiin neljässä karsintasarjassa. Hukat oli mukana läntisen alueen toisessa lohkossa. Hukat sijoittuivat viiden joukkueen yksinkertaisessa sarjassa kolmanneksi. Hukat pelasi muiden karsintalohkojen kolmansia vastaan karsintaturnaukset, joiden voittaja pääsi vielä mukaan Suursarjaan. Hukat voitti kaikki kolme otteluaan ja paikka sarjassa varmistui ottelussa Helsingin Kullervoa vastaan. Suursarja alkoi Heinäkuun lopussa ja Hukat sijoittui sarjassa lopulta neljänneksi. Vaikka Hukkien kotipaikka oli jaon mukaan Lännen alueella, sen pelaajat edustivat Itä-Länsi-ottelussa Itää Viipurin perinteiden mukaisesti. Idän joukkueeseen Hukista valittiin lukkariksi Lauri Salminen, 1-vahdiksi Nils Hagman ja koppariksi Rainer Nuutinen.[2]
Kaudella 1946 uusia pelaajia olivat Tuhkanen ja Lahden Mailaveikoista siirtynyt Lauri Ritvola. Kauden kulkua haittasi Hesperian kentällä ollut peruskorjaus joka valmistui vasta syksyllä. Kotiottelut pelattiin Kaisaniemen kentällä. Heikon kevätkauden mennessä alakanttiin lopullinen sijoitus oli sarjan puolivälissä. Itä-Länsi-otteluun joukkueesta valittiin Unto Liukkunen, Reino Pesonen ja Lauri Salminen. Salminen pelasi lukkarina myös Liitto-Lehdistö-ottelussa Lehdistön joukkueen parhaana ulkopelaajana.[3]
Toiminta eteenpäin
Vuonna 1962 joukkueen lukkari Heikki Kujala valittiin vuoden lukkariksi ja seuraavana kesänä seura saikin ensimmäisen SM-mitalinsa. Kesällä 1964 seuran lyöjätykki Uuri Ståhlhammar voitti lyöjäkuninkuuden ja valittiin myös vuoden pesäpalloilijaksi. Kaudella 1965 oli kuitenkin edessä putoaminen suomensarjaan.
1966 PuMu jälleen voitti suomensarjan lohkonsa ja nousi mestaruussarjaan. 1967 mestaruussarjassa joukkue sijoittui seitsemänneksi pystyen napsimaan pisteitä kaikilta mitalijoukkueilta, Ulvilalta (hopeaa) jopa kaikki neljä. Ainoa joukkue, jolta PuMu ei pinnaakaan saanut oli pykälää huonommin sijoittunut Halsuan Toivo. Kesällä 1968 PuMu:n kohtalona oli mestaruussarjan viimeinen sija, vaikka pisteitä oli kokonaista 12. Tämä tiesi jälleen sarjatason vaihtumista pykälää alemmas.
Puna-Mustat nousi kuitenkin välittömästi takaisin mestaruussarjaan kaudeksi 1970. Seuraavana kautena tulikin sitten jo pronssiset mitalit. 1972 putoaminen oli jälleen lähellä ja sarjapaikka varmistui vasta uusintaottelun kautta. Vuonna 1973 kolahtikin sitten jättipotti, kun seura voitti Suomen mestaruuden, senkin uusintaottelussa. Seuraavalla kaudella edessä olikin sitten jälleen putoaminen.
Kaudella 2006 miesten joukkue sijoittui Ykköspesiksessä kahdeksanneksi ja naisten joukkue oli Suomensarjan etelälohkon runkosarjan toinen. Naiset karsivat pääsystä Ykköspesikseen, mutta hävisivät Hämeenkyrön Räpsälle.
Kaudella 2007 miesten joukkue jäi Ykköspesiksen etelälohkon viimeiseksi ja putosi näin ollen kaudeksi 2008 Suomensarjaan. Kaudesta 2009 saakka Puna-Mustat on pelannut Suomensarjan Etelälohkossa.
PuMu pelaa kotiottelunsa Meilahden kentällä.
Tunnukset
Logot
Puna-Mustien 70-vuotislogo
PuMu-logo
Junioritoiminta
Kaudella 2020 Puna-Mustien B-poikajoukkue pelasi Poikien ykköspesistä ja kaudella 2021 B-pojat pelaavat Poikien Superpesistä. PuMulla on juniorijoukkueet myös F, G, E pojat, E tytöt, D ja C pelisarjassa sekä toinen D joukkue kilpasarjassa.
| Pesäpallon junioreiden SM-mitalit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Joukkue | Mitalit | Vuodet | Yhteensä | |
| C-tytöt | ||||
 Hopeaa | 2007 | 1 | ||
| Yhteensä: | 1 | |||
Palkinnot ja huomionosoitukset
Palkitut
Lyöjäkuningas:[4]
| Etenijäkuningatar:[5]
| Lyöjäkuningatar:[6]
|
Vuoden lukkari:[7]
| Vuoden pesäpalloilija:[8]
|
Miesten Itä-Länsi-valinnat
|
|
Naisten Itä-Länsi-valinnat
|
|
Miesten Liitto-Lehdistö-valinnat
- Yrjö Pauloff (1959)
- Matti Huttunen (1961)
- Uuri Ståhlhammar (1962, 1963, 1964)
- Antero Viherkenttä (1963, 1964, 1966)
- Tapani Virtala (1967, 1968, 1969)
- Matti Venäläinen (1969)
- Kari Kelkka (1970, 1971, 1973)
- Pekka Kytö (1970)
- Aulis Paski (1972)
- Ilkka Musto (1973)
- Kari Nordström (1973)[11]
Saavutukset
Miehet
Naiset