Puolueeton maa
Puolueeton maa tai puolueeton valtio ei kuulu sotilasliittoihin tai ei osallistu käynnissä olevaan sotaan tai pyrkii lisäksi pysyttelemään suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella.
Kansainväliset sopimukset
Vuonna 1907 Haagissa tehtiin useita kansainvälisiä yleissopimuksia, joista yksi koski puolueettomien valtioiden ja henkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia sodan aikana.[1]
Sopimuksen mukaan puolueettomien valtojen alue on loukkaamaton. Sodankävijät eivät saa puolueettoman vallan alueen kautta kuljettaa sotajoukkoja eikä sota- tai elintarvikekuormastoja eivätkä sijoittaa sinne sotaa käyvien maa- ja merivoimien kanssa tapahtuvaan tiedotustoimintaan tarkoitettua radioasemaa tai muuta laitetta. Taistelujoukkoja ei saa muodostaa eikä pestaustoimistoja avata puolueettoman vallan alueella sotaakäyvien hyväksi. Puolueeton valtio ei saa sallia alueellaan mitään näistä teoista ja on velvollinen rankaisemaan niistä, jos sellaisia tehdään sen alueella.[1]
Puolueeton valtio ei kuitenkaan joudu vastuuseen siitä, että yksityisiä henkilöitä yksitellen kulkee rajan poikki mennäkseen jommankumman sodankävijän palvelukseen.[1]
Jotkin valtiot ovat kansainvälisillä sopimuksilla sitoutuneet pysyvästi puolueettomiksi, minkä muut valtiot ovat tunnustaneet ja taanneet. Sveitsin pysyvä puolueettomuus turvattiin toisessa Pariisin rauhassa vuonna 1815.[2] Vuonna 1839 suurvallat takasivat samaan tapaan myös Belgian puolueettomuuden, mutta siitä huolimatta Saksa hyökkäsi maahan ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa vuonna 1914.[3]
Puolueettomat maat toisessa maailmansodassa
- Pääartikkeli: Toinen maailmansota
Toisen maailmansodan alkuvaiheessa vuonna 1939 useat valtiot, muun muassa Alankomaat, Norja ja Tanska julistautuivat puolueettomiksi, mutta joutuivat siitä huolimatta seuraavina vuosina Saksan miehittämiksi.[4][5][6] Euroopan maista onnistuivat jatkuvasti sodan ulkopuolella pysymään ainoastaan Espanja, Irlanti, Portugali, Ruotsi ja Sveitsi.
Puolueettomat maat kylmän sodan aikana
- Pääartikkeli: Kylmä sota
Kylmän sodan aikana puolueettomiksi sanottiin tavallisimmin niitä Euroopan maita, jotka eivät kuuluneet Varsovan sopimuksen eikä Pohjois-Atlantin sopimusjärjestön (Nato) sotilasliittoihin. Sellaisia olivat monet kääpiövaltiot sekä Irlanti, Jugoslavia, Ruotsi ja Sveitsi[7] sekä Itävalta, joka julistettiin erikoislailla 1955 pysyvästi puolueettomaksi, mitä kuitenkaan ei kansainvälisillä sopimuksilla taattu.[2]
Suomesta tuli puolueeton valtio Neuvostoliiton luovuttua Porkkalan vuokra-alueesta 1956, vaikka voimassa pysyikin myös kaksi sotilasartiklaa sisältänyt sopimus ”ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta” (YYA-sopimus). Sen johdannossa kuitenkin todettiin Suomen pyrkimys pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella[8] eikä sotilasartikloja jouduttu soveltamaan kertaakaan sopimuksen voimassaoloaikana (1948–1992).
25 sotilasliittoihin kuulumatonta valtiota perusti vuonna 1961 Sitoumattomien maiden liikkeen, jonka jäsenistä suurin osa on Aasian ja Afrikan valtioita.
Albania erosi Varsovan sopimuksesta 1968 ja Espanjakin oli sotilasliittojen ulkopuolella Francisco Francon hallitessa, mutta liittyi vuonna 1982 Natoon.[9]
Luettelo nykyisistä puolueettomista maista
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Maat ovat aivan sikin sokin epämääräisessä järjestyksessä. |
Jotkut maat voivat joskus väittää olevansa ”puolueettomia”, mutta eivät noudata kansainvälisesti sovittua puolueettomuuden määritelmää.
| Valtio | Puolueettomuuden aikakausi | Lisätietoa |
|---|---|---|
 Itävalta | 1920–1938 (ensimmäisen maailmansodan lopusta aina Anschlussiin asti) vuodesta 1955 (puolueettomuuden julistus) | Puolueettomuus on kirjattu Itävallan perustuslakiin ja hyväksytty Itävallan valtiosopimuksessa.[10]Perustuslaki kieltää sotilasliittoutumat ja ulkomaiset sotilastukikohdat Itävallassa.[10] |
 Costa Rica | vuodesta 1949 | Puolueeton sen jälkeen kun lakkautti asevoimat 1949.[11][12]Ratifioitu lakiin 2014.[13] |
 Ghana | vuodesta 2012 | Elokuussa 2012 Ghanan hallitus ilmoitti presidentti John Atta Millsin kuoleman jälkeen, että valtio alkaa noudattamaan puolueettomuuspolitiikkaa.[14] |
 Irlanti | vuodesta 1939[15] | Irlanti otti käyttöön puolueettomuuspolitiikan toisen maailmansodan aikana, joka tunnetaan Irlannin hätätilana.[16] [17][10] |
 Japani | vuodesta 1947 | Japanin perustuslain 9. pykälä kieltää asevoimien ylläpidon |
 Liechtenstein | vuodesta 1868 | puolueeton sen jälkeen kun lakkautti asevoimat 1868.[18][19] |
 Malta | vuodesta 1980 | Puolueettomuus vuodesta 1980, taattu sopimuksella Italian kanssa.[20] |
 Meksiko | vuodesta 1930 | Meksikon puolueettomuus on muotoiltu Estrada-doktriinilla.[21] |
 Mongolia | 1914–1918 vuodesta 2015 | Syyskuussa 2015 Mongolian presidentti Tsakhiagiin Elbegdorj ilmoitti YK:n yleiskokouksen 70. istunnossa yllättäen, että Mongolia toteuttaa ”pysyvän puolueettomuuden politiikan” ja kehotti kansainvälistä yhteisöä tunnustamaan Mongolian puolueettomuuden.[22] |
 Moldova | vuodesta 1994 | Vuoden 1994 perustuslain 11 § pykälä takaa ”pysyvän puolueettomuuden”.[23] |
 Panama | vuodesta 1989 | Panaman kanavan sopimus vahvisti puolueettomuuden[24] |
 Ruanda | vuodesta 2009 | Vuoden 1994 kansanmurhan jälkeen Ruanda ilmoitti pysyvästi puolueettomuuden vuonna 2009.[25] |
 Serbia | vuodesta 2007 | Serbian kansalliskokous julisti aseellisen puolueettomuuden vuonna 2007.[26].[27][28], .[29] |
 Singapore | vuodesta 1965 | |
 Sveitsi | vuodesta 1815 | puolueettomuus vahvistettiin Pariisin sopimuksessa vuonna 1815.Sai ensimmäisen puolueettomuuden Westfalenin rauhassa vuonna 1640, mikä vahvisti maan itsenäisyyden.[10][10]Wienin kongressi 1815 takasi Sveitsin pysyvän puolueettomuuden .[10][30] |
 Turkmenistan | vuodesta 1995 | Julisti täydellisen puolueettomuutensa ja se tunnustettiin Yhdistyneiden kansakunnissa vuonna 1995.[31] |
 Uzbekistan | vuodesta 2012 | Vuonna 2012 hyväksyttiin Uzbekistanin tasavallassa laki ”Uzbekistanin tasavallan ulkopolitiikan käsitteen hyväksymisestä”[32] |
 Vatikaanivaltio | vuodesta 1929 | Vuonna 1929 allekirjoitetussa lateraalisopimuksessa paavi sitoutui jatkuvaan puolueettomuuteen kansainvälisissä suhteissa ja pidättäytyi osallistumasta sovitteluihin kansainvälisissä kiistoissa, mikäli kaikki osapuolet eivät ole sen takana yksimielisesti. |
Luettelo entisistä puolueettomista maista
| Valtio | Puolueettomuuden vuodet | Lisätietoa |
|---|---|---|
 Afganistan | 1914–1918 (puolueeton ensimmäisen maailmansodan aikana) 1939–1945 (puolueeton toisen maailmansodan aikana) | |
 Albania | 1914–1918 (puolueeton ensimmäisen maailmansodan aikana) 1968 (pyrki puolueettomuuteen Prahan kevään aikana) | |
 Belgia | 1839–1914 (ensimmäiseen maailmansotaan asti) 1936–1940 (toiseen maailmansotaan asti) | Puolueettomuus taattiin Lontoon ja (1839) Versaillesin sopimuksissa. Julisti puolueettomuuden lokakuussa 1936 ja katkaisi Ranskan kanssa vuonna 1921 tehdyn liiton. Puolueettomuus poistettiin jälleen toisen maailmansodan jälkeen. |
 Bhutan | 1914–1918 (puolueeton ensimmäisen maailmansodan aikana) 1939–1945 (puolueeton toisen maailmansodan aikana) | Vuonna 1910 Punakhanin sopimuksen mukaisesti Bhutan hoiti ulkosuhteet aina toisen maailmansotaan asti Britanian kautta. Bhutanista oli puolueeton tosiasiallisesti toisen maailmansodan aikana |
 Kambodža | 1955–1970 (puolueeton koko Vietnamin sodan aikana) | |
.svg){kind=small} Qing-dynastia | 1904–1905 (puolueeton Venäjän ja Japanin sodan aikana) | |
 Tanska | 1864–1940 (puolueeton Toisen Saksan–Tanskan sodan jälkeen toiseen maailmansotaan asti ) | |
 Viro | 1938–1939 (toiseen maailmansotaan asti) | Julisti puolueettomuutensa 1938, mutta sen jälkeen salli Neuvostoliiton joukot maahan |
 Etiopia | 1914–1918 (puolueeton ensimmäisen maailmansodan aikana) | |
 Unkari | 1956 (pyrki puolueettomuuteen Unkarin kansannousun aikana) | |
 Persia | 1914–1918 (puolueeton ensimmäisen maailmansodan aikana) | |
 Italia | 1914–1915 (puolueeton ensimmäiseen maailmansotaan asti) | |
.svg){kind=small} Laos | 1955–1975 (näennäisesti puolueeton koko Vietnamin sodan aikana) | Laosin puolueettomuudesta allekirjoitettu kansainvälinen Laos-sopimus allekirjoitettiin Genevessä 23. heinäkuuta 1962, 14 kansakunnan toimesta mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen toimesta. Kuitenkin koko Laosin sisällissodan aikana Laos taisteli Vietnamin kansanarmeijaa ja Pathet Laoa vastaan Yhdysvaltojen avustuksella muiden antikommunististen maiden kanssa. Laosin puolueettomuutta voidaan näin ollen pitää ”valepuolueettomuutena”. |
 Latvia | 1938–1939 (toiseen maailmansotaan asti) | Julisti puolueettomuutensa 1938, mutta sen jälkeen salli Neuvostoliiton joukot maahan |
 Liettua | 1939 (toiseen maailmansotaan asti) | Julisti puolueettomuutensa 1938, mutta sen jälkeen salli Neuvostoliiton joukot maahan |
 Luxemburg | 1839–1914 (ensimmäiseen maailmansotaan asti) 1920–1940 (toiseen maailmansotaan asti) | puolueeton vuodesta 1839, puolueettomuus poistettiin perustuslaista vuonna 1948. |
 Alankomaat | 1839–1940 (toiseen maailmansotaan asti) | yksipuolinen puolueettomuus vuosina 1839–1940 |
 Norja | 1814–1940 (toiseen maailmansotaan asti) | |
 Filippiinit | 2010 (pyrki puolueettomuuteen Manilan panttivankikriisin aikana) | |
 Portugali | 1932–1945 (puolueeton toisen maailmansodan aikana) | |
 Ruotsi | 1814–1918 (Suomen sisällissotaan asti) vuodesta 1918-2022 | Ruotsi on toiminut puolueettomana pitkään.Naton jäsenhakemuksen Ruotsi jätti 2022. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsenen vuodesta 1995. |
 Korean tasavalta | 1961–1964 (Vietnamin sotaan asti) | |
 Espanja | 1914–1918 (puolueeton ensimmäisen maailmansodan aikana) 1940–1945 (puolueeton toisen maailmansodan aikana) | |
 Turkki | 1940–1945 (puolueeton toisen maailmansodan aikana) | |
 Yhdysvallat | 1914–1917 (ensimmäiseen maailmansotaan asti) 1939–1941 (toiseen maailmansotaan asti) | George Washington julisti puuttumattomuuspolitiikan, joka kesti ensimmäiseen maailmansotaan asti |
 Ukraina | 1990–2014 (Itä-Ukrainan sotaan asti) | Ukrainan parlamentti äänesti puolueettomuuden aseman lakkauttamisesta 23. joulukuuta 2014.[33] |
 Suomi | 1935–1939 (talvisotaan asti) 1939–2022 | 1995 Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi ja 2022 Suomi jätti NATO hakemuksen Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen 2022. |
 Jugoslavian kuningaskunta | 1940–1941 | Jugoslavia oli pikkuententen perustajajäsen vuoteen 1938, ja sen lakkauttamisen jälkeen Jugoslavia joutui Saksan painostuksesta julistamaan puolueettomuutensa akselimaiden ja länsimaiden välillä[36] |
.svg){kind=small} Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta | 1949–1992 | Siitä lähtien, kun Stalinin ja Titon välirikko alkoi vuonna 1949, Jugoslaviasta tuli puskurivyöhyke Neuvostoliiton ja lännen välillä. Jugoslavia liittyi kylmän sodan aikana puolueettomien maiden joukkoon ja siitä tuli Sitoutumattomien maiden liikkeen perustajavaltio.[37] |
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
- Suomi, Juhani: Taistelu puolueettomuudesta. Urho Kekkonen 1968-1972. WSOY, 1996. ISBN 951-1-13548-1.