Pyynikin käsityöläispanimo

Nopeaa kasvua alkuvuosina

Panimo aloitti toimintansa vuoden 2012 lopulla vuokraamalla aikaisemmin VainioKetolalla, Lapin Voimalla ja Käsityöläispanimo 101:llä käytössä olleet laitteet. Aiemmista panimoista mukana oli Tuomas Pere, ja hallinnosta vastasi hänen veljenpoikansa Rauno Pere.^[8] Panimon oli tarkoitus olla niin sanottu pubipanimo, mutta runsaan ulkopuolisen kiinnostuksen vuoksi suunnitelma muutettiin pienpanimoksi,^[9] jota pyörittivät aluksi osakkaat, vapaaehtoiset ja opiskelijat^[8]. Panimo olikin aluksi kytköksissä^[10] Bar 101 Beers -nimiseen, Pirkankadulla sijainneeseen ravintolaan, joka suljettiin tammikuun 2014 aikoihin^[11]. Vuoden 2012 lopulla yhtiö järjesti ensimmäisen osakeannin, joka lisäsi panimon osakkeenomistajien määrää noin 300:lla^[8], ja jo keväällä 2013 avattiin toinen osakeanti, joka päättyi loppuvuodesta 2014^[12]. Valmistusluvan panimo sai Valviralta 24. toukokuuta 2013, ja samoihin aikoihin se julkisti ensimmäiset oluensa markkinoille. Lanseerattujen oluiden joukossa olivat muun muassa Simo Frangénin mukaan nimetty vehnäolut ja Pikkuportteri.^[13]

Panimo etsi alkuvuodesta 2013 tuotantotiloja ja löysi ne lopulta Raholasta Atrian entisestä hallista^[3]. Yrityksen suunnitelma ”nestemäisestä osingonjaosta” eli panimon tuotteisiin oikeuttaneiden lipukkeiden jakamisesta joutui samoihin aikoihin tarkastelun kohteeksi^[14], ja ajatuksesta luovuttiin myöhemmin. Panimon Patasydän-yhteistyöolut myi hyvin kesällä 2013.^[15] Keväällä 2014 panimorakennuksessa syttyi tulipalo, jonka aiheuttamat tuhot keskeyttivät tuotannon usean kuukauden ajaksi, ja panimon toiminta oli lähellä loppua kokonaan.^[16] Tuotantokatkon aikana panimon Vahvaportterin saksalaisessa oluttapahtumassa saama kultamitali toi panimolle medianäkyvyyttä^[17][18]. Syksyllä 2014 toimintansa aloitti Tuomas Peren ideoima ja Suomen alkoholilainsäädäntöä kritisoiva Papabeers-niminen, Virosta käsin toiminut verkkokauppa vahvempien kuin kauppavahvuisten oluiden myynnin mahdollistamiseksi suomalaisille kuluttajille.^[19] Alkuvuonna 2015 panimo päätti suuresta kysynnästä johtuen uudesta osakeannista, jolla rahoitettiin tuotantokapasiteetin kasvattaminen kymmenkertaiseksi ja uuden kapasiteetin mahdollistama valtakunnallinen myynti. Käsityöläisoluiden nousseen suosion myötävaikutuksella anti onnistui. Se nosti omistajamäärän yli tuhanteen ja keräsi uutta pääomaa yli 300 000 euroa.^[20][9][21] Panimolle kerättiin uutta laitteistoa ympäri Suomea, muun muassa uusi tuotteiden laatua tasoittanut pullotuslaitteisto Nokian Panimolta,^[9] ja tuotevalikoimaa kasvatettiin ja muutettiin.^[16]

Toukokuussa 2015 panimolle myönnettiin Kultainen Humala -kunniamaininta SOPP-tapahtumassa.^[22] Heinäkuussa se toi markkinoille Suomen ensimmäisen gluteenittoman IPA:n.^[23] Loppusyksystä 2015 panimon yhteyteen avattiin panimokauppa.^[24] Marraskuun alussa panimo lanseerasi uuden Sessiosarja-tuoteryhmän ja sen oluista muodostetun kuuden eri oluen sixpackin, jonka myynti alkoi joulukuussa suurella kysynnällä^[25] ja joka oli Rauno Peren mukaan tiettävästi ensimmäinen säännölliseen päivittäistavarakauppamyyntiin tullut eri oluiden sixpack.^[16][26] Panimon tuotteiden saatavuus vähittäismyynnistä kasvoi voimakkaasti alkuvuodesta,^[27] ja vuoden 2016 lanseerauksiin lukeutuivat muun muassa metalliyhtye Diablon stout,^[28] Maisteri Simo ja Mestari Timo -nimikko-oluet ”Kahvakuula”-pakkauksessaan^[29], yhteistyön aloittaminen jalkapalloseura Tampere Unitedin kanssa^[30] ja Biohit Oyj:n kanssa suunniteltu matalan asetaldehyditason IPA^[31].

Nousu suurimpien suomalaispanimojen joukkoon

Kesällä 2016 panimo aloitti uuden osakeannin toimintansa ja laitteistonsa kehittämisen rahoittamiseksi alkuperäisenä tavoitteenaan 2,4 miljoonan litran tuotantomäärä vuodelle 2018.^[32] Vuonna 2017 panimo tekikin rahoituksen turvin suuria investointeja, jotka nostivat yrityksen valmistuskapasiteetin moninkertaiseksi, 15 miljoonaan litraan vuodessa, ja paransivat panimon mahdollisuutta alkaa tuottaa voittoa. Yritys muutti vanhan rakennuksensa naapurikiinteistöön parempien toimitilojen perässä. Panimo otti käyttöön myös Pyynikin Juomat -aputoiminimen siiderien, lonkeroiden ja juomasekoitusten valmistusta varten. Pyynikin käsityöläispanimon tuotteet pääsivät uusiin suuriin kotimaisiin jakelukanaviin, ja niitä myytiin aktiivisesti myös ulkomaille. Yritys jatkoi pullotettujen oluiden tuottamista mutta siirtyi valtaosin tölkkipakkauksiin.^[33] Yrityksen valmistama Mosaic Lager voitti kesällä 2017 sarjansa World Beer Awards -kilpailussa^[34]. Panimon muita vuoden 2017 tapahtumia olivat Petri Nygårdin nimikko-olut, ravintolalaiva Pyynikin Maistelulaivan vuokraus Ratinan suvannossa kesän ajaksi^[35] ja reagointi suunniteltuun alkoholilainsäädännön uudistukseen^[36] sekä tislaamotoiminnan aloittamisen suunnittelu^[37]. Loppuvuonna 2017 panimo, Restamax ja Hans Välimäki perustivat Max Brewing Oy:n, joka perusti panimoravintolan Tampereen ydinkeskustaan^[38].

Alkoholilainsäädännön uudistamisen myötä Pyynikin käsityöläispanimo sai maaliskuussa 2018 vuoden määräaikaisluvan enintään 12-prosenttisten juomien ulosmyyntiin panimomyymälästään. Panimon ympärille alettiin myös suunnitella elämyskeskusta, johon sisällytettiin muun muassa maailman ensimmäinen olutsauna.^[39] Panimon tuotteiden kysyntä pysyi valtavana, sillä maaliskuussa 2018 se pystyi kapasiteettia ylösajettaessa tyydyttämään edelleen vain noin neljäsosan kysynnästään.^[40] Poikkeuksellisen kuuman kesän 2018 aikana tilauksista pystyttiin täyttämään kolmasosa, ja ulkomaanvienti pysäytettiin hetkellisesti^[41]. Kapasiteettia lisättiin hieman syksyllä 2018 asennetulla 40 000 litran käymistankilla, ja toimenpiteet kapasiteetin kasvattamiseksi ja tuotannon kehittämiseksi jatkuivat edelleen, minkä rahoittamiseksi käynnistettiin osakeanti. Samoihin aikoihin julkistettiin tamperelaisista kaupunginosista tehtävä 24 oluen sarja.^[42] Syksyllä panimo voitti jälleen kansainvälisen kultamitalin, tällä kertaa Pyynikin Stout -oluella.^[43]

Kansainvälisiä vientisopimuksia ja kiinteistöinvestointihanke

Vuoden 2018 lopussa julkistettiin Pyynikin käsityöläispanimon oluiden vientisopimus Lidlin Euroopan-myymälöihin: sopimus kattoi 12 maata ja 2 300 myymälää.^[41] Maaliskuussa 2019 yritys solmi potentiaaliltaan Lidl-sopimustakin suuremman vientisopimuksen Japaniin.^[44] Alkuvuodesta panimolla oli myös pelko siitä, kuinka käsityöläispanimo-sanaa saisi lainmuutoksen myötä käyttää, minkä vuoksi yritys lanseerasi Pyynikin Brewing Company -aputoiminimen. Samoihin aikoihin päättyi panimokaupan vahvojen oluiden myynnin määräaikaislupa.^[45]

Loppuvuodesta 2019 panimo toi markkinoille alkoholittoman oluen, halvempia perusoluita ja virvoitusjuomia. Aikaisemmin samana vuonna se oli lanseerannut ensimmäisen väkevän alkoholijuomansa, Payday Craft Gin -ginin, joka voitti heti kesällä kultamitalin kansainvälisestä kilpailusta^[46]. Samaan aikaan panimo julkisti hankesuunnitelman siirtyä kasvun maan viiden suurimman panimon joukkoon mahdollistavaan suurempaan tuotantolaitokseen arviolta vuoden 2021 aikana, jolloin sen silloisen kiinteistön vuokrasopimus oli päättymässä. Tuotantokapasiteettia oli tarkoitus kasvattaa vuoden 2019 kolmesta miljoonasta litrasta kymmeneen miljoonaan litraan.^[47][48] Syyskuussa julkistettiin jälleen panimon kokoon nähden suuri kansainvälinen vientisopimus, tällä kertaa brittiläisen olutverkkokaupan kanssa.^[49]

Laajentuminen Viroon ja toiminnan alasajo Tampereella

Tamperelainen yrittäjä Samu Saarikoski hankki keväällä 2021 omistukseensa Viron Haljalassa sijanneen panimon kiinteistöt ja vuokrasi ne Pyynikin käsityöläispanimolle, joka alkoi tuottamaan oluitaan Virossa.^[7] Tammikuussa 2022 yritys lopetti oluen tuottamisen Tampereella kannattamattomana. Toiminta jatkui Virossa, jossa yrityksellä oli noin 30 työntekijää.^[50] Toukokuussa 2022 uutisoitiin yrityksen akuutin kassakriisin mukanaan tuomista talousvaikeuksista.^[51] Saman vuoden syyskuussa yritys hakeutui konkurssiin^[4].

Samu Saarikoski kertoi syyskuussa 2022, että yrittää vuokrata tai jopa myydä tilat panimotoiminnalle kunhan vanhan yrityksen sotkut on siivottu pois. Tällöin ei kuitenkaan ei ole vielä riittävän isoa rahoittajaa ollut tullut^[52][53] Pyynikin käsityöläispanimon aikaisempi yrittäjä Pere kertoi syyskuussa 2022 aloittavansa uuden projektin jossa viedään lonkeroa ”Pablo Escobar" -tuotemerkkin alla Aurinkorannikolle.^[54]

Valikoima

Panimolla on tuotevalikoimassaan sekä kauppavahvuisia että vahvempia oluita useaan tuotekategoriaan jaoteltuna. Useiden ensimmäisinä julkaistujen oluiden tyylillisesti tunnistettavat fantasia-aiheiset etiketit piirsi Tomi Mikkola.^[55][56] Oluiden lisäksi panimo on laajentanut tuotevalikoimaansa väkeviin alkoholijuomiin ja virvoitusjuomiin.

Panimo on historiansa aikana tehnyt lukuisia yhteistyötuotteita ja tietyille asiakkaille luotuja tilaustuotteita, esimerkiksi Varustelekalle tehdyt Miehistö-Pils ja Upseeri Ipa^[57] ja Hotelli Torni Tampereen baarin oluet, muun muassa Tenderi ja Pajavasara^[58].

Palkinnot

Pyynikin käsityöläispanimo tuotteineen on voittanut yhteensä kymmeniä palkintoja niin koti- kuin ulkomailla, muun muassa Suomen paras olut -kilpailusta^[59][60]. Seuraavat panimon tuotteet ovat voittaneet kultamitalin kansainvälisestä kilpailusta:^[61]

Myynti

Panimon yhteydessä toimii loppuvuodesta 2015 avattu kauppa, jossa myydään kauppavahvuisten oluiden lisäksi muun muassa maltaita ja panimon logolla varustettuja tuotteita.^[65] Sen tuotteilla on maanlaajuinen jälleenmyyntiverkosto ravintoloissa ja vähittäiskaupassa.^[66] Alkossa panimon yksittäisiä tuotteita on vakiovalikoimassa, ja useita oluita myydään tilausvalikoimassa.^[67] Ulkomailta Pyynikin tuotteita saa muun muassa usean eurooppalaisen maan Lidl-myymälöistä. Ulkomaanviennin osuus panimon tuotannosta on vuonna 2019 arviolta noin 10 %^[41].

Osa panimon valmistamista tuotteista on niin sanottua kauppavahvuutta (>5,5 vol-%) vahvempia, minkä vuoksi Suomen alkoholilainsäädäntö muun muassa vuosien 2018–2019 jaksoa lukuun ottamatta on estänyt näiden oluiden myymisen suoraan panimolta, vaikka vertailun kohteena käytettyjen olutta väkevämpien tilaviinien suoramyynti on laissa sallittu. Pyynikin käsityöläispanimo aloitti alkuvuosinaan poliittisena kannanottona rajoituksia vastaan myynnin sittemmin lopetetun virolaisen Papabeers-nimisen verkkokaupan kautta. Verkkokaupan kautta tilatut oluet valmistettiin Tampereella, kuljetettiin Viroon ja sieltä takaisin suomalaisille kuluttajille, ja panimo maksoi asiaankuuluvat verot Suomeen.^[68][69] Myös alkoholin etämyyntiä ja -ostoa on käsitelty EU-tuomioistuinta myöten.^[70] Vuodesta 2018 panimolla oli jonkin aikaa lakiuudistusten tukemana vuoden määräaikaisen lupa myydä omassa panimokaupassaan enintään 12 tilavuusprosentin vahvuisia juomia^[39].

Pyynikin käsityöläispanimolla on julkisten osakeantiensa ansiosta suhteellisen pienestä koostaan huolimatta laaja omistajakunta. Yhtiöllä oli syyskuussa 2019 noin 5 000 osakkeenomistajaa^[71]. Yrityksellä on kaksi osakesarjaa: B-osakkeen äänivalta on kahdeskymmenesosa A-osakkeen äänivallasta. Vuonna 2020 päättyvän osakeannin jälkeen yrityksellä on enintään 4 240 A-osaketta ja 84 520 B-osaketta, ennen mainittua antia noin 73 % tästä.^[72]

Yrityksen A-osakkeet ovat olleet kokonaan Peren suvun omistuksessa. Ennen vuonna 2017 päättynyttä osakeantia suurin omistaja omisti alle 5 % ja kymmenen suurinta yhteensä 28 % yhtiön osakkeista.^[73] Paikallisten ja muualla Suomessa asuvien osakkaiden lisäksi panimolla on ollut historiansa aikana omistajia ainakin Ruotsissa, Tanskassa ja Saudi-Arabiassa^[9].

• Pyynikki Oy, vuosina 1897–1985 olutta ja virvoitusjuomia valmistanut tamperelaisyritys

• Pyynikin käsityöläispanimon kotisivut pyynikin.com.