Q

Q-kirjain on peräisin seemiläisestä qof-kirjaimesta ( ), joka merkitsi k:n tapaista mutta taaempana ääntyvää konsonanttia. Qofista kehittyi kreikan koppa (Ϙ). Kirjain siirtyi etruskien kautta latinaan k-äänteen merkiksi. Q:ta käytettiin latinassa aluksi O:n ja V:n edellä (u-äännettä merkittiin V-kirjaimella). Tuossa asemassa k luonnostaan ääntyy taaempana. Myöhemmin Q jäi latinassa erikoiskäyttöön yhdistelmässä QU + vokaali (QV + vokaali).^[1]

Q-kirjaimen nimi äännetään suomen kielessä kuu. Toisinaan käytetään ääntämystä guu, joka kuitenkin on virheellinen. Guu-ääntämystä on selitetty hyperkorrektiudella, äänteen vierasperäisyyden liioittelulla.^[2][3][4][5]

Q kuuluu suomen yleiskielen harvinaisimpiin kirjaimiin.^[6] Nykysuomessa sitä käytetään ainoastaan sitaattilainoissa (esim. squash) sekä vieraskielisissä erisnimissä (esim. Törnqvist, Montesquieu). Niissä se yleensä lausutaan kuten alkuperäkielessäkin: joko [k], [ku], [kv] tai [kw].^[7] Toisinaan kuultu ääntäminen soinnillisena ([g]) on väärin.^[4]

Suomeen tulleissa lainasanoissa qu-yhdistelmä on yleensä korvattu kv-yhdistelmällä, kuten suomen sanassa akvaario (lat. aquarium). Joissain tapauksissa qu:n tilalla on v, kuten sanassa vartti (lat. quartum), k kuten sanassa karanteeni (ransk. quarantaine) tai kk kuten sanassa ubiikki (eng. ubiquitous).^[7]

Q-kirjain oli vanhassa kirjasuomessa nykysuomea laajemmassa käytössä. Sillä merkittiin latinan mallin mukaisesti k-äännettä u:n edellä kuten sanoissa quittengin (kuitenkin), quin tai qwin (kuin). Tästä q-kirjaimen käytöstä kuitenkin luovuttiin jo vuoden 1642 Raamatussa.^[8][9][10]

Qu-yhdistelmän lausumisesta latinan kielessä on useita käsityksiä. Suomessa tavallisen käsityksen mukaan qu lausutaan latinassa [kv], mutta myös [kw] tai [k^w] ovat käytössä. Saksassa qu lausutaan [kv], englannissa [kw], italiassa [kw] ja ranskassa sekä espanjassa [k].^[7][11]

Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa (IPA) q-merkillä kuvattu äänne on soinniton uvulaarinen klusiili (eräänlainen kurkku-k tai taka-k). Äänne saadaan aikaan painamalla kielen takaosa kitalaen takaosaan. Q:n alkumuoto qof on alun alkaen lausuttu näin.^[1] Äänne esiintyy nykyään muun muassa arabian ja grönlannin kielessä. Grönlannin kielessä q-kirjain onkin tämän äänteen merkki.^[12][13]

Arabian siirtokirjoituksessa käytetään q-kirjainta ق-kirjaimen tilalla kuvaamaan edellä mainittua taka-k:ta.^[14] Esimerkki tästä on erisnimi Qatar (arab. قطر, IPA [ˈqɑtˤɑr]). Tässä yhteydessä q-kirjaimen ääntämys on suomessa yleensä [k].^[15]

Albanian kielessä q-kirjain tarkoittaa liudentunutta k:ta (k').^[16]

Võron ja maltan kielissä q-kirjaimella merkitään glottaaliklusiilia ([ʔ]).^[17][18] Q:n käyttö võrossa on tosin kiistanalainen, koska sitä pidetään vierasperäisenä kirjaimena.^[19]

Kiinan transkriptiossa käytetään myös q-kirjainta. Se lausutaan [tɕʰ], jota voisi karkeasti kuvata merkinnällä tsj (esim. Qingdao, joka aiemmin kirjoitettiin Tsingtao).^[15]

Ruotsin kielessä q-kirjainta käytettiin aiemmin k-äänteen merkkinä yhdistelmässä qv (myös qw ja qu). Se korvattiin kv-yhdistelmällä 1900-luvun vaihteessa.^[20][21][22] Tästä jäänteenä ovat säilyneet monet qvist-päätteiset sukunimet, muun muassa Björkqvist.

Pienellä q-kirjaimella on useita vaihtoehtoisia muotoja käsin kirjoitettaessa. Suomalaisessa kouluopetuksessa sen pystyviiva on merkitty milloin suoralla viivalla, milloin lenkillä, milloin taas poikkiviivan kanssa.^[23][24][25]

Suomen peruskouluissa on q-kirjain opetettu vuodesta 2004 alkaen suoralla pystyviivalla ilman poikkiviivaa. Poikkiviivallinen muoto kuitenkin lisättiin takaisin opetukseen vuonna 2016. Ilman poikkiviivaa kirjain on katsottu sujuvammaksi kirjoittaa, kun taas poikkiviivallisen muodon katsotaan vähentävän sekaantumisen vaaraa pienen g-kirjaimen ja numeron 9 kanssa.^[26]

• Morseaakkosissa Q merkitään: --.-
• Radioaakkosissa Q on suomalaisen standardin mukaan kuu ja NATO-standardin mukaan Quebec [kʰəˈbɛk]
• Pistekirjoituksessa (Braille) Q merkitään:

• Tietokoneissa Q koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

• ${\displaystyle \mathbb {Q} }$ merkitsee matematiikassa rationaalilukujen joukkoa.
• Q on fysiikassa loistehon, lämpömäärän ja sähkövarauksen tunnus.
• Q on biokemiassa aminohappo glutamiinin tunnus.
• Q on pelikorteissa kuningattaren tunnus.
• Q ajoneuvon kansallisuustunnuksena tarkoittaa Qataria.

• Korpela, Jukka K.: Kirjainten tarinoita (PDF) (Qq, s. 94–97) jkorpela.fi. 14.1.2011.

Viitteet

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Q Wikimedia Commonsissa