Qızılorda

Qızılorda perustettiin 1820 Kokandin kaanikunnan linnakkeeksi suojaamaan Ak-Metšetin kaupunkia (ven. Ак-Мечеть, suom. valkoinen moskeija).^[1] Venäläiset joukot valtasivat kaupungin kenraali Vasili Perovskin johdolla 1853. Kokandin kaanikunta kaatui 1876.

Venäläiset nimesivät linnakkeen Fort Perovskiksi ('Perovskin linnake'). Vuodesta 1867 kaupungin nimi oli Perovsk, vuonna 1920 se nimettiin uudelleen Ak-Metšetiksi. 1925 kaupunki nimettiin jälleen uudelleen, tällä kertaa nimeksi tuli Kyzyl-Orda, joka tulee kazakin kielestä ja tarkoittaa punaista pääkaupunkia; vuosina 1925–1929 kaupunki toimikin Kazakstanin pääkaupunkina.^[1]

Ukrainan yhdistetty valtionyliopisto toimi evakossa Qızılordassa sotavuosina 1942–1943.

Metalliteollisuutta, selluloosa- ja paperitehdas, rakennusteollisuutta. Pien- ja elintarviketeollisuutta. Maataloudessa riisintuotannon keskus, joka on tunnettu myös meloneistaan.^[1]

Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat ortodoksinen Kristus Vapahtajan kirkko 1800-luvulta, Aitbajan moskeija (1878). Kaupungin eteläpuolella on pato Syrdarjan vesivoimaloineen. Pedagoginen instituutti, kaksi teatteria, kotiseutumuseo.^[1]

Kaupunki on liikenteellisesti merkittävä. Sen kautta kulkee Kazakstanin eteläinen päärata. Tšeljabinskista saapuva eurooppatie E123 kulkee kaupungin läpi ja jatkaa etelässä muun muassa Taškentiin ja Dušanbeen. Lisäksi kaupunkiin saapuvat eurooppatiet E38 ja E004. ^[3][4] Myös lentokenttä.^[1]

Väestön kehitys

• 150 425 (1989^[5])
• 157 364 (1999^[6])
• 188 682 (2009^[6])
• 201 719 (2012,^[2] arvio)

• 
  Rautatieasema
• 
  Aitbain moskeija Qızılordassa.
• 
  Qızılordan Kazanin kirkko.
• 
  Sisänäkymä Kazanin kirkosta.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Qızılorda Wikimedia Commonsissa