Ragnar Stenberg

Ragnar Olof Jakob Stenberg (14. kesäkuuta 1887 Helsinki – 6. joulukuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen yleisurheilija^[1] ja urheiluvaikuttaja.^[2] Hän edusti Helsingin Unitasta^[3] ja Ylioppilasvoimistelijoita^[1].

Stenberg karsiutui Lontoon olympialaisissa 1908 alkuerissä 100 ja 200 metrin juoksuissa.^[3] 100 metrillä hän oli alkueränsä viides.^[4] SM-kilpailuissa hän saavutti 100 metrillä hopeaa 1907 ja 1909^[5], 400 metrillä kultaa 1907 ajalla 54,7^[6][7], 110 metrin aitajuoksussa kultaa 1907 ajalla 16,8 ja 1909 ajalla 16,3^[8][7], pituushypyssä hopeaa 1907^[9] ja kolmiloikassa pronssia 1907^[10]. Lisäksi hän voitti Suomen-mestaruuden juoksujen moniottelussa 1907 ja 1909.^[2]

Stenbergin ennätys 100 metrillä oli 10,9, 200 metrillä 23,6, 400 metrillä 52,4 ja 110 metrin aidoissa 16,2.^[2] Stenbergin 400 metrin tulos, Helsingissä 31.8.1907 juostu 53,0 on matkan ensimmäinen tilastoitu Suomen ennätys. Lauri Pihkala paransi ennätyksen aikaan 52,7 vuonna 1910. ^[3] Stenberg hyppäsi yleisurheilun SM-kisoissa 3. elokuuta 1907 pituushypyssä 640, joka oli 2,5 cm parempi kuin voimassa ollut Suomen-ennätys. Uuno Railo kuitenkin hyppäsi myöhemmin samassa kilpailussa 649, joten Stenbergin tulosta ei ratifioitu Suomen-ennätykseksi.^[11]

Stenberg oli ammatiltaan hammaslääkäri. Hän toimi SVUL:n yleisurheilujaoston puheenjohtajana vuosina 1914–1915 ja 1918–1922 sekä kuului IAAF:n hallitukseen vuodesta 1921 lähtien.^[2]