Raitalehvähevonen
Raitalehvähevonen, aikaisemmilta nimiltään merilohikäärme[2] ja levämerihevonen (Phycodurus eques) on meressä elävä merihevosille sukua oleva kala. Se on Phycodurus-suvun ainoa laji.
| Raitalehvähevonen | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Putkisuukalat Syngnathiformes |
| Heimo: | Merineulat Syngnathidae |
| Suku: | Phycodurus Gill, 1896 |
| Laji: | eques |
| Kaksiosainen nimi | |
Phycodurus eques | |
 | |
| Katso myös | |
| |
Ulkonäkö ja koko
Raitalehvähevonen on saanut nimensä vartaloaan peittävistä lehvämäisistä ulokkeista. Ne eivät ole liikuntaelimiä vaan ainoastaan naamioitumiskeino. Raitalehvähevonen liikkuu läpinäkyvien eviensä avulla, ja näyttää meressä ajelehtivalta merilevätukolta. Kala voi kasvaa noin 35 sentin pituiseksi.[3][4][5][6][7]
Ravinto
Raitalehvähevonen syö planktonia, levää ja muuta vedessä ajelehtivaa ravintoa.[8]
Levinneisyys ja elinympäristö
Raitalehvähevonen elää Australian etelä- ja länsiosien lähivesissä ja pysyttelee matalissa, lämpimissä vesissä.[9][10][3] Raitalehvähevosta tavataan usein Laminariales-lahkon ruskolevien ympäröimillä kivillä noin 3–50 metrin syvyydessä.[8][11][10][3]
Lisääntyminen
Naaras tuottaa 100–250 mätimunaa. Koiras kantaa munia pyrstönsä alapinnalla noin yhdeksän viikkoa, kunnes ne ovat valmiita kuoriutumaan. Kuoriutuminen kestää 24–48 tuntia, jonka aikana koiras auttaa poikasia kuoriutumaan heiluttamalla pyrstöään.[3][6][4]
Uhat
Raitalehvähevosen kanta on heikentynyt merien saastumisen ja liian kalastuksen takia.[7]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
- Species in the genus Phycodurus. (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)