Reijo Taipale

Taipale syntyi tavalliseen maanviljelijäperheeseen. Hän menetti isänsä ollessaan kolmevuotias.^[3] Laulamisen Taipale aloitti jo 12-vuotiaana. Idolinaan hän piti Olavi Virtaa. Jo 1950-luvulla Taipale osallistui useisiin iskelmälaulukilpailuihin ja voitti ne kaikki. Loppuvuodesta 1960 oli edessä muutto Helsinkiin, sillä Taipale arveli sieltä avautuvan uran paremmin kuin kotiseudultaan.^[4]

Miehikkälässä asuessaan Taipale hankki elantonsa metsätöillä. Helsingissä hän toimi aluksi rakennuksilla ja lauloi iltaisin naisorkesteri Rytmi-tyttöjen solistina.^[3] Sieltä hänet pestasi palvelukseensa veteraanirumpali ja orkesterinjohtaja Kullervo Linna, joka passitti Taipaleen syksyllä 1961 edelleen Scandia-musiikin järjestämään koelaulutilaisuuteen. Tässä koelaulutilaisuudessa Jaakko Salo huomasi Taipaleen kyvyt ja antoi hänelle mahdollisuuden levyttää Kullervo Linnan kanssa.

Taipaleen levytysura alkoi vuonna 1962 kappaleilla ”Aila” ja ”Yön hetket”.^[5] Puoli vuotta myöhemmin levytetty Unto Monosen ”Satumaa” toi nuorelle artistille pysyvän paikan tangosolistien eturivissä. Taipaleen muihin hitteihin kuuluvat esimerkiksi ”Tähdet meren yllä”, ”Tango Humiko”, ”Sateen tango”, ”Onnen maa”, ”Elämän parketeilla”, ”Ruusu joka vuodesta”, ”Niittykukkaset” ja ”Jaksaa vanhakin tanssia”. Aluksi hän oli Kullervo Linnan orkesterin laulusolistina vuosina 1961–1964,^[5] mutta vuodesta 1965 Taipale viihdytti suomalaisia oman yhtyeensä kanssa. Taipale levytti sittemmin myös cover-version ruotsalaisen rockyhtye Kentin kappaleesta ”Dom andra” (suom. ”Ihan kuin nuo toiset”).

Taipaleen viimeiseksi julkiseksi esiintymiseksi jäi Sievin Urjanlinnassa elokuussa 2016 pidetty keikka.^[1]

Vuonna 1990 Reijo Taipale sai Kullervo Linnan Säätiön palkinnon.^[6] Vuonna 2007 Taipale oli yhtenä Iskelmä-Finlandia-palkinnon saajaehdokkaista, mutta Seppo Hovi valitsi tuolloin voittajaksi Eino Grönin.^[7] Vuonna 2015 Taipale sai Pro Finlandia -mitalin.^[8]

Vuonna 1993 Taipale esiintyi Markku Pölösen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa Onnen maa.

Reijo Taipale esitti laulajaa myös Aki Kaurismäen elokuvassa Tulitikkutehtaan tyttö.

Taipaleesta ilmestyi vuoden 2017 lokakuussa Hellevi Poudan kirjoittama elämäkerta Satumaa: Reijo Taipaleen tarina.

Taipale oli naimisissa Anita Taipaleen kanssa, ja heillä on kolme lasta, Satu (s. 1966), Krista (s. 1970) ja Roni (s. 1981). He tapasivat syyskesällä 1962, kihlautuivat joulukuussa 1963 ja avioituivat vuonna 1964.^[9] Taipale asui Helsingin Veräjämäessä sijaitsevassa rivitalossa.^[10] Artisti Senya on hänen lapsenlapsi.[1]

Taipale sairasti Alzheimerin tautia ja kuoli siihen 26. huhtikuuta 2019.^[2][11] Taipale on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaan uurnalehtoon: lohko 13, paikka 99. Hautakiveen on kirjoitettu versaalilla ainoastaan laulajan sukunimi. Sen alla on hänen arvonimensä director cantus ja Taipaleen nimikirjoitus. Kiven on suunnitellut Taipaleen leski Anita Taipale.^[12]

Albumit

Kokoelmia

• 16 tangoa (Eino Grön ja Reijo Taipale, 1970)
• 16 tangoa 2 (Eino Grön ja Reijo Taipale, 1973)
• 16 tähteä – 16 iskelmää (Eri esittäjiä, 1975)
• 16 tangoa (Eino Grön ja Reijo Taipale, 1978)
• Toiset 16 tangoa (Eino Grön ja Reijo Taipale, 1978)
• Satumaa (1982)
• Reijo Taipaleen parhaat (1985)
• Reijo Taipale (1987)
• Niittykukkia (levytyksiä vuosilta 1979−1984, 1989)
• Ruusujen aika (levytyksiä vuosilta 1986−1991, 1991)
• Elämän parketeilla (levytyksiä vuosilta 1979−1984, 1992)
• 20 suosikkia − Onnen maa (1995) kultalevy
• Saapuuko hän (levytyksiä vuosilta 1990−1996, 1996)
• Juhlalevy (1997)
• 20 suosikkia − Aila (1998)
• Unohtumattomat (2000) kultalevy, platinalevy
• 20 suosikkia − Kielon jäähyväiset (2001)
• Unohtumattomat 2 (2004) kultalevy
• Unohtumattomat 3 (2005)
• Toivotut (2005)
• 40 unohtumatonta tangoa ja valssia (2007)
• Tuulet kääntyy pohjoiseen – Kaikki Fonovox-levytykset 1975–1978 (2009)
• Elämän parketeilla – 48 levytystä matkan varrelta (2018)

• Niiniluoto, Maarit: ”Taipale, Reijo (1940–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 576–578. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
• Pouta, Hellevi: Satumaa: Reijo Taipaleen tarina. Hämeenlinna: Karisto, 2017. ISBN 978-951-23-6307-0.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Reijo Taipale.

• Reijo Taipale Pomus.netin tietokannassa
• Reijo Taipaleen esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Reijo Taipale YLEn Elävässä arkistossa