Rikesakko

Rikesakko on rahamäärältään kiinteä, päiväsakkoa lievempi varallisuusrangaistus,^[1] joka säädetään rikesakkorikkomuksista annetulla lailla (986/2016) eräiden rikkomusten ainoaksi rangaistukseksi.^[2] Rikesakko otettiin Suomessa käyttöön syyskuun alussa 1983 voimaan astuneella lailla.

Vuonna 2022 rikesakon suuruus voi olla 40, 70 tai 100 euroa.^[3] Rikesakkorikkomuksista annetussa laissa (986/2016) säädetään rikkomuksista, joista rikesakko voidaan määrätä sekä kustakin rikkomuksesta määrättävän rikesakon rahamäärästä.^[3] Jos henkilö syyllistyy samalla kertaa kahteen tai useampaan rikkomukseen, rikesakko määrätään ankarimman rikesakon mukaan korotettuna 40 eurolla.^[4]

Rikesakon määrää poliisi, rajavartio- tai tullimies tai erätarkastaja.^[5][6] Yleisin rikesakko määrätään järjestyslain rikkomisesta. Tieliikennelain (729/2018) mukainen liikennevirhemaksu on korvannut tieliikenteen rikesakon.^[7]

Maksamatonta rikesakkoa ei saa muuntaa vankeudeksi.^[1] Rikesakkomääräyksen saaneella henkilöllä on oikeus saattaa asia käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Sitä varten hänen tulee ilmoittaa asia 30 päivän kuluessa rikesakkomääräyksen tiedoksisaamisesta sen paikkakunnan käräjäoikeuteen, jossa rikkomus on tehty.^[8] Käräjäoikeuden rikesakkoasiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin.^lähde?