Särkisalo

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Saloa

Särkisalo (ruots. Finby) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Särkisalossa oli lakkautushetkellä vuonna 2008 742 asukasta,[2] ja sen pinta-ala oli 152,32 km², josta 81,72 km² maata, 1,07 km² sisävesialueita ja loput 69,53 km² merivesialueita.[1] Kunta oli kaksikielinen; 88 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään suomea ja 11 prosenttia ruotsia.[4] Särkisalon naapurikunnat olivat Perniö, Kemiö, Västanfjärd ja Tammisaari. Tammisaaren kohdalla entisiä naapurikuntia ovat Tenhola ja Bromarv.

Särkisalo
Finby
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Salo

vaakuna

sijainti

Näkymä Ulkoluodolle Särkisalossa.
Näkymä Ulkoluodolle Särkisalossa.
Sijainti, 022°57′00″E
LääniLänsi-Suomen lääni
MaakuntaVarsinais-Suomen maakunta
SeutukuntaSalon seutukunta
Kuntanumero784
Hallinnollinen keskusSärkisalon kirkonkylä
Perustettu1868
Liitetty2009
– liitoskunnatSalo
Halikko
Kiikala
Kisko
Kuusjoki
Muurla
Perniö
Pertteli
Suomusjärvi
Särkisalo
– syntynyt kuntaSalo
Pinta-ala152,32 km² [1]
(1.1.2008)
– maa81,72 km²
– sisävesi1,07 km²
– meri69,53 km²
Väkiluku742  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys9,08 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma2007 [3]
– 0–14-v.12,8 %
– 15–64-v.59,2 %
– yli 64-v.28,0 %
Särkisalon kirkkoherranvirasto kesäkuussa 2013.

Varsinais-Suomen kaakkoisosassa, Uudenmaan maakunnan rajalla sijaitseva Särkisalo oli asukasluvultaan maakunnan pienimpiä kuntia. Asutus keskittyi pääsaarelle, Kaukosaloon ja entiseen Perniön kuntaan rajoittuneeseen mannerosaan. Kesäisin kunnan väkiluku lisääntyi varsin huomattavasti kesäasukkaiden ansiosta.[5]

Särkisalon kunta lakkautettiin, ja se yhdistettiin Salon seudun kuntaliitoksessa yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen.[6]

"Meren verran parempi" oli Särkisalon kunnan slogan.[7]

Historia

Särkisalossa on ollut jonkinlaista asutusta ja kauttakulkua pronssikaudella 500-luvulla eaa. mistä kertovat alueelta löydetyt kymmenen hautaröykkiötä. Vakinaisen asutuksen arvellaan tulleen Särkisaloon suunnilleen 1100-luvulla.[8] Ensimmäinen kirjallinen maininta Särkisalosta on vuodelta 1329. Särkisalolaista kalkkia on käytetty tiedettävästi Turun linnan rakennustöissä 1500-luvulla.[9]

Kristinusko ja ruotsinkielinen väestö saapuivat Särkisaloon keskiajalla. Siellä on perimätiedon mukaan ollut kappeli, joka korvattiin 1500-luvulla saarnahuoneella.[8] 1660-luvulla alueelle määrättiin rakennettavaksi oma kirkko, ja Särkisalosta tuli Perniön kappeli. Omaksi pitäjäkseen Särkisalo irtaantui vuonna 1868 ja sen seurakunta itsenäistyi vuonna 1924.[10]

Förbyn kylään perustettiin vuonna 1881 kalkkikaivos, jonka toiminta laajeni vuosikymmenien mittaan huomattavasti. Kaivoksesta louhittiin 1970-luvulla vuosittain noin 100 000 tonnia kalkkikiveä. Kaivoksen yhteydessä toimineen kalkkitehtaan päätuotteena oli maataloudessa käytetty maanparannuskalkki. Muuta teollisuutta kunnassa oli vähän.[5]

Sotien jälkeen Särkisaloon asutettiin Koiviston siirtoväkeä, josta huomattava osa oli kalastajia. Samoin Kannaksella sijainneella Kurkijoella oli kyläselvennä, jossa oli 1800-luvulla Pohjanmaalta muuttaneiden perua ruotsinkielinen yhteisö. Heidät sijoitettiin Finbyhyn eli Särkisaloon.lähde?

Förbyn kylässä sattui joulukuussa 1982 kalkkilouhoksen sortuma, joka aiheutti noin hehtaarin laajuisen rotkon ja vei mukanaan pätkän maantietä sekä osan vanhasta kaupparakennuksesta. Alue eristettiin lisäsortumien vaaran vuoksi.[11][12]

Maantiede

Särkisalo sijaitsee Saaristomeren rannikolla, ja siihen kuuluu pieni kaistale mannerta ja 119 sisäsaariston saarta. Väestö oli keskittynyt saarille, joista suurimmat ovat Isoluoto, Ulkoluoto ja Pettu.[8] 22 neliökilometrin kokoinen Isoluoto on Särkisalon pääsaari, jossa sijaitsevat Särkisalon kirkonkylä ja suurin kylä Förby. Kunnan mannerosan ja Isoluodon kiinteän pengertien vuoksi Särkisalon katsottiin olevan saaristo-osakunta.[13]

Isoluodolla sijaitsee puinen 1700-luvulla rakennettu Särkisalon kirkko. Museoviraston vuonna 2009 määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Särkisalossa kuuluu Tessvärin kartano.[14] Särkisalon asukasluku oli 708 vuonna 2013. Kesäisin alueen asukasluku nelinkertaistuu.[15] Alueen palvelut ovat hiljalleen vähentyneet, ja yksi merkittävimmistä työnantajista, Förbyn kaivos, lopetti toimintansa vuonna 2010.[16]

Kylät

Särkisalo jakaantui 26 kylään: Aisböle, Bastböle, Falkki (Falkberg), Finnari (Finnarv), Förby, Hakkala, Heikberg, Hästö, Kaukassalo (Kolsjö), Kiviniemi (Stennäs), Kota, Kraila (Gråböle), Montola (Mondola), Muuri (Murom), Niksaari (Niksor), Norrby, Pensalo, Pettu, Seppälänmäki (Smedsby), Siksalo (Siksala), Suutarkylä, Särkisalon kirkonkylä (Finby kyrkoby), Söderby, Taamarla (Domarby), Tessvärr, Verkkoranta (Varkna).[10][17]

Liikenne

Särkisalon liikenneolot olivat pitkään hankalat, kunnes vuonna 1962 valmistui pengertie, joka yhdistää pääsaaren, Isonluodon, Kaukosalon kautta mantereeseen. Ylönkylässä tie yhtyy Perniön ja Kemiön väliseen maantiehen. Aiemmin Förbyhyn päättynyttä maantietä on sittemmin jatkettu Ulkoluotoon, Siksaloon ja Pettuun. Pienemmät entisen kunnan alueen saaret ovat tiettömiä ja pitkälti myös asumattomia.[5]

Etäisyyksiä Särkisalosta

Ruokakulttuuri

Särkisalon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kryyrätys silaka eli maustesilakat, jotka tarjoillaan kylmien kuoriperunoiden ja hapanleivän kera.[18]

Tunnettuja särkisalolaisia

Sebastian Westberg, freestylemotocrossajaja

Lähteet

Aiheesta muualla

🔥 Top keywords: