Saarijärven keskustaajama
Saarijärven keskustaajama on Saarijärven kaupungin keskustaajama Keski-Suomen maakunnassa, noin 65 kilometriä Jyväskylästä pohjoisluoteeseen. Saarijärven keskustaajama sijaitsee kahden järven - Saarijärven ja Pieni-Lumperoisen - välissä, alkujaan järviä yhdistävän Palvasalmen ympäristössä.[2][3][4][5][6][7]
| Saarijärven keskustaajama | |
|---|---|
  Saarijärven keskustaajama | |
Koordinaatit: , 25.25549°E | |
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Keski-Suomi |
| Kunta | Saarijärvi |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 13,21 km² |
| Väkiluku (2019) | 4 841 |
| – Väestötiheys | 366,5 as./km² |
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2019 mukaiset.[1] | |
Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2019 lopussa Saarijärven keskustaajaman pinta-ala oli 13,21 neliökilometriä ja väkiluku 4 841 henkeä.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien rajauksesta.
Asutuksen jälkiä Saarijärveltä on löydetty jo esihistorialliselta Suomusjärven kulttuurin ajalta (6000-5000 eaa.). Saarijärven seutu sai kiinteän asutuksen 1500-luvulla. Sitä ennen seutua käyttivät erityisesti Hämeen rintapitäjien talot eräalueenaan. Savolaisia saapui hämäläisten ohella seudun asuttajiksi 1540-luvulla. [2] Historiallisissa asiakirjoissa Saarijärvi mainitaan 1500-luvulla; kylä on ollut olemassa jo 1500-luvun puolivälissä. Historiallisissa asiakirjoissa seutu on esiintynyt muodossa Sarijierffui (1552, eräomistus), SariJärffwj (1589, kylä).[3]
Kirkko rakennettiin Saarijärven järven ja Lumperoisen välillä sijaitsevan Palvansalmen rannalle viimeistään vuonna 1628. Siellä on saattanut olla kirkko jo tätä aiemmin; jo 1500-luvun loppupuolella alueella oli rukoushuonekunta. Seutu oli ensin Rautalammin, sitten Laukaan seurakunnan osa. Kappeliseurakunta Saarijärven seudusta muodostettiin vuonna 1628; tähän seurakuntaan kuuluivat myös Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi. Kirkko ja pitäjä saivat nimen Palvasalmi, ja seurakunta toimi käytännössä itsenäisesti jo 1630-luvulla, vaikka virallisesti Palvasalmi itsenäistyi vuonna 1639.[3][2] Nimi Saarijärvi otettiin käyttöön 1690 jälkeen.[3] Nykyinen Saarijärven kirkko on vuodelta 1849. Kirkko on A. F. Granstedtin suunnittelema.[8]
Kylännimi pohjautuu järven nimeen.[3]
Lähteet
