Saksan kansalaisuus
Saksan kansalaisuus on laillinen suhde Saksan liittotasavallan ja yksittäisen henkilön välillä. Maassa noudatetaan sekaisin sekä ius soli- että ius sanguinis -periaatetta.
Kansalaisuuden saaminen syntymällä
Henkilöt, jotka ovat syntyneet Saksan maaperällä 1. tammikuuta 2000 tai sen jälkeen voivat saada maan kansalaisuuden, mikäli vähintään toinen vanhemmista on oleskellut Saksassa laillisesti vähintään 8 vuotta ja omaa lapsen syntymähetkellä pysyvän oleskeluluvan.[1]
Lapset, joiden vanhemmista vähintään toinen on tämän syntymähetkellä Saksan kansalainen, saavat automaattisesti Saksan kansalaisuuden, mikäli vanhemmat ovat naimisissa. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset saavat kansalaisuuden automaattisesti vain äitinsä puolelta, mutta isän puolelta kansalaisuus voidaan myöntää vasta isyyden toteamisen jälkeen (tulee tehdä ennen lapsen täytettyä 23 vuotta).[1]
Kansalaisuuden saaminen hakemuksella
Hakemuksen perusteella Saksan kansalaisuus voidaan myöntää sellaiselle henkilölle, joka täyttää seuraavat ehdot:[2]
- on asunut Saksassa laillisesti vähintään 8 vuotta ja omaa pysyvän oleskeluluvan
- luopuu muista kansalaisuuksista
- tuntee Saksan yhteiskuntaa, elinoloja ja lakia
- pystyy elättämään itsensä ilman sosiaalietuuksia
- osaa saksaa vähintään taitotasolla B1
- ei ole saanut tuomiota rikoksesta
- sitoutuu noudattamaan vapauksien ja demokratian periaatteita Saksan perustuslain mukaisesti
Saksan yhteiskunnallista tuntemusta testataan kansalaisuustestillä. Testistä voi vapautua henkilö, joka ei kykene suorittamaan sitä iän, sairauden tai vamman vuoksi. Myös sellaiset henkilöt, jotka ovat valmistuneet saksalaisesta korkeakoulusta alanaan laki, valtio-oppi tai hallintotiede, voivat hakea vapautusta. Alle 16-vuotiaita ei myöskään testata. Testissä on 33 kysymystä, joista kolme käsittelee paikallista osavaltiota, ja läpäistääkseen testin henkilön tulee saada oikein vähintään 17.[2]
Kansalaisuuden palautusta voivat hakea sellaiset henkilöt jotka katsotaan Natsi-Saksan poliittisten, uskonnollisten tai rodullisten vainojen uhreiksi ja menettivät sen vuoksi Saksan kansalaisuutensa. Kansalaisuuden palautusta voivat hakea myös uhrin jälkeläiset, vaikka uhri itse ei koskaan hakenutkaan kansalaisuuden palautusta.[3]
Saksan kansalaisuuden saajan on vannottava kansalaisuusvala joka kuuluu:Ich erkläre feierlich, dass ich das Grundgesetz und die Gesetze der Bundesrepublik Deutschland achten und alles unterlassen werde, was ihr schaden könnte.[4](suom. Vakuutan juhlallisesti, että kunnioitan perustuslakia ja Saksan liittotasavallan lakeja ja pidättäydyn kaikesta, mikä voisi vahingoittaa sitä.)
Kaksoiskansalaisuus
Saksa sallii kaksoiskansalaisuuden vain tietyissä tapauksissa:[5]
- mikäli henkilö on saanut toisen maan kansalaisuuden toiselta vanhemmaltaan syntyessään
- etniset saksalaiset, jotka palaavat Saksaan ja hankkivat maan kansalaisuuden
- hakemuksella erikoistapauksissa
- mikäli henkilöllä on toisen EU-maan kansalaisuus
Saksan kansalaiset ovat automaattisesti myös Euroopan unionin kansalaisia.[6]
Joulukuussa 2022 uutisoitiin hallituksen aikeista muuttaa kansalaisuuslakia mm. siten, että kaksoiskansalaisuus sallittaisiin ja vaadittu oleskeluaika laskettaisiin 5 vuoteen.[7]