Sankari
Sankari (naisesta sankaritar) on urotöistään ja rohkeudestaan kuuluisa henkilö.[1]
Myyttien ja legendojen sankarit ja sankarittaret edustavat parasta ihmisessä. He ovat useimmiten vahvoja, rohkeita, viisaita, nokkelia ja omistautuneita. He eivät kuitenkaan ole kaikkivoipia ja kuolemattomia.[2]
Myös todellisia historiallisia henkilöitä on korotettu sankareiksi.[2]
Sankarin elämänkaari
Sankareita esiintyy draamassa, mytologiassa ja kirjallisuudessa. Sankaritaruissa usein toistuvia piirteitä ovat:[3]
- Sankarin syntymä on tavalla tai toisella poikkeuksellinen. Hänen vanhempansa voivat olla esimerkiksi kuninkaallisia, köyhiä tai lähisukulaisia, tai he saavat surmansa välittömästi sankarin syntymän jälkeen. Nuori sankari joutuu usein karkotetuksi, mutta hän on tunnistettavissa jostain tunnusmerkistä.
- Sankari kohtaa lapsuudessaan vihollisten aiheuttaman vaaran tai julmat kasvattivanhemmat. Hänen poikkeuksellista lahjakkuuttaan ei ymmärretä.
- Sankari aikuistuu nopeasti ja vaikuttavasti. Hänessä ilmenee merkkejä haavoittumattomuudesta.
- Sankari tekee huomattavia urotekoja, kuten lyö vihollisensa tai lohikäärmeen. Lopulta hän voittaa itselleen kauniin neidon, ehkä vankeudesta tai pitkästä unesta.
- Sankari kasvaa henkisesti tai kokee täyttymyksen tai valaistumisen, usein myös sosiaalisen vapautumisen, mikä hyödyttää koko yhteisöä.
- Sankari voi kukistua jonkin luontaisen kohtalokkaan vian seurauksena. Joissain sankaritaruissa matkataan kuoleman valtakuntaan.
Sankarin tyypit
Sankareita on monentyyppisiä, ja useat heistä edustavat useampaa kuin yhtä kategoriaa.[2]
Etsivä tai taivaltava sankari on yleinen myyttien, eeposten, legendojen ja satujen hahmo. Kreikkalaisesta mytologiasta tunnetaan esimerkiksi Odysseus, Orfeus, Iason ja Herakles. Mesopotamialaisessa mytologiassa esiintyy Gilgameš ja englantilaisissa kuningas Arthurin legendoissa seikkailevat ritarit Lancelot ja Galahad.[2]
Soturisankarit nousevat sankareiksi taistelutaitojensa avulla. Kreikkalaisia sotasankareita olivat esimerkiksi Aias ja Akhilleus, englantilainen sankari oli Beowulf ja intialainen sankari Rama. Intiaanien legendoissa esiintyy usein soturisankaripari.[2]
Mytologioiden sankarit ovat usein puolijumalia, kuten Akhilleus tai Cuchulainn, ja kyvyiltään yli-inhimillisiä.[4]
Sankareiksi nostettuja kuninkaita, legendaarisia tai historiallisia, ovat esimerkiksi kuningas Arthur ja zulujen Shaka.[2]
Kansallissankarit ja kulttuuriset sankarit voivat olla myyttisiä tai historiallisia hahmoja. Heidät nähdään kaupungin tai kansakunnan perustajina tai kansan identiteetin lähteenä.[2]
Monissa myyteissä sankari yltää saavutuksiinsa oveluutensa avulla.[2]
Kansansankarit ovat tavallisia ihmisiä, jotka esimerkiksi nousevat tyranneja vastaan.[2]
Sarjakuvissa ylivertaisista sankareista on kehitelty oma muunnelmansa, yli-inhimilliset voimat omaava supersankari. Miespuolisilla supersankareilla on kauniit tyttöystävät, mutta he eivät mene naimisiin. Sarjakuvasankarissa saattavat yhdistyä myös ulkoisen olemuksen vaatimattomuus ja poikkeuksellinen kyvykkyys. Esimerkkejä tällaisista sankareista ovat Tintti, Asterix ja Mikki Hiiri.[5]
Sankareita kirjallisuudessa ja elokuvissa
Katso myös
Lähteet
- Gerald Prince: A Dictionary of Narratology. University of Nebraska Press 1987. ISBN 0-85967-749-4
Viitteet
Kirjallisuutta
- Campbell, Joseph: Sankarin tuhannet kasvot. Suomentanut Virrankoski, Hannes. Otava, 1990 (alkuteos The Hero with a Thousand Faces, 1949). ISBN 9511107895.