Satama
Satama on meren tai vesistön rannalle rakennettua infrastruktuuria, joka on sopiva vesialusten, kuten laivojen ja veneiden, lastin purkamista ja lastaamista sekä matkustajien laivaannousua ja maihinnousua varten. Satamissa on usein nostureita ja varastotilaa. Satama on kytketty muuhun liikenneinfrastruktuuriin, kuten maantie- tai rautatieverkkoihin. Merten satamat on perinteisesti rakennettu aalloilta suojaisiin lahtiin sekä muihin sopiviin paikkoihin, mutta myöhemmin on rakennettu myös aallonmurtajia aaltojen vähentämiseksi. Satamassa väylän syvyyden tulee olla aluksille riittävän syvä.
Satamaluokittelua
Satamia voidaan ryhmitellä usealla eri tavalla. Yleisesti satamia luokitellaan niiden kautta kulkevien tuote- ja tavaravirtojen perusteella. Satamia voidaan luokitella myös omistuspohjan mukaan yleisiin, tavallisesti kunnan omistamiin satamiin ja yksityisiin, esimerkiksi teollisuusyrityksen omistamiin satamiin. Maantieteellisen sijainnin perusteella satamat voidaan ryhmitellä meri-, joki-, kanava- ja sisävesisatamiin. Rakenteen perusteella voidaan tehdä jako luonnonsatamiin ja keinotekoisiin satamiin. Käytön perusteella ryhmittely voi sisältää jaon esimerkiksi kauppa-, sota- , vene- ja piensatamiin.[1]
Suuri osa Suomen satamista on ollut kuntien omistamia liikelaitoksia. Euroopan komission päätöksen johdosta tällaiset liikelaitokset muutetaan yhtiöiksi. Myös kunnalliset satamat yhtiöitetään ja niiden toiminnasta halutaan markkinaehtoisempaa.
Satamatyyppejä
- erikoissatama: Johonkin kapeampaan toimialueeseen erikoistunut satama. Esimerkiksi kemikaalisatama, kaasusatama, autojen vienti- ja tuontisatama, junalauttasatama, turistiristeilyjä palveleva matkustajasatama.[1]
- irtolastisatama: tyypillisesti yhtä tai muutamaa irtolastituotetta käsittelevä satama. Keskeisiä kuivia irtolastituotteita ovat kivihiili, malmit, lannoitteet, sementti, vilja, sokeri ja puuhake.[1]
- kalastussatama:
- kappaletavarasatama:
- konttisatama:
- lentosatama: vedestä toimivien ilma-alusten lähtö- ja saapumispaikka
- luonnonsatama: luonnonpiirteittensä puolesta laivojen satamapaikaksi soveltuva paikka vesistön varrella; termiä käytetään myös pienveneiden yölliseen rantautumiseen soveltuvista suojaisista rakentamattomista satamaista.
- matkustajasatama: matkustajalaivoille tarkoitettu erikoissatama.
- matkustaja-autolauttasatama tyypillisesti nopeilla satamatoiminnoilla varustettu, aikataulun mukaan operoivia, matkustajien ohella autoja ja muita ro-ro-lasteja kuljettavia laivoja palveleva satama.[1]
- palvelusatama: rantautuminen aluksen huoltoa tai elintarvike-, vesi- ja polttoainevarastojen täydennystä varten
- retkisatama: hoidettu vapaasti virkistyskäytössä oleva rantautumispaikka.
- sotasatama: sotalaivaston satama
- suojasatama: rantautuminen kovan merenkäynnin tai muun veneilyn jatkamista estävän syyn vuoksi.
- talvisatama: ei jäädy talvella tai pidetään jäänmurtajien avulla auki.
- tavarasatama: tavaralaivoille tarkoitettu satama.
- venesatama: veneille tarkoitettu satama.
- vierassatama: vieraileville matkustajalaivoille tai veneille tarkoitettu satama.
- öljysatama: tuotantoalueen läheisyydessä sijaitseva lastaussatama, jalostamon satama raakaöljyn lastaamiseen ja jalostustuotteiden lastaamiseen, tai paikallisen öljyvaraston yhteydessä oleva satama.[1]
Maailman suurimpia satamia
Vuonna 2019 maailman kolme suurinta tavarasatamaa olivat rahtimäärän perusteella kiinalaisia: Ningbon ja Zhoushanin satama (1 120,09 milj. t.), Shanghain satama (716,77 milj. t.) ja Tangshanin satama (656,74 milj. t.).[2]
Oheisessa taulukossa on esitetty runsas 20 suurinta maailman merisatamaa rahtimäärän mukaan vuonna 2015 Euroopan suurimman sataman kokoaman satamatilaston mukaan.[3] Aiempien vuosien osalta lähteenä on käytetty myös kiinalaisen Shanghain merenkulkuyliopiston ylläpitämän China Shipping Database -tietokannan avoimia tietoja.[4] Taulukossa esitetty näiden suursatamien kasvua ja laskukauden vaikutusta niihin kuvaavat vuosien 2006–2015 rahtimäärät. Luettelon satamien vertailtavuutta vaikeuttaa tilastointitapojen vaihtelevuus. Kiinan satamat kirjaavat tilastoihinsa tyypillisesti myös maan sisäisen tavara- tai jokiliikenteen; kaikki Kiinan suursatamat eivät ole mukana.[3][5][6][7]
| Sataman nimi | Valtio | Rahti 2015 (milj. t.)[3] | Rahti 2014 (milj. t.)[8] | Rahti 2013 (milj. t.)[5][4] | Rahti 2012 (milj. t.)[4][5] | Rahti 2011 (milj. t.)[6] | Rahti 2010 (milj. t.)[6] | Rahti 2009 (milj. t.)[7] | Rahti 2008 (milj. t.)[7] | Rahti 2007 (milj. t.)[7] | Rahti |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ningbon ja Zhoushanin satama | Kiina | 889,0 | 873,0 | 809,8 | 744,0 | 691,0 | 627,0 | 570,0 | 520,1 | 473,4 | 309,7 |
| Shanghain satama | Kiina | 717,4 | 755,3 | 776,0 | 736,0 | 727,6 | 653,0 | 590,0 | 582,0 | 560,0 | 537,5 |
| Singaporen satama | Singapore | 574,9 | 580,8 | 560,9 | 538,0 | 531,6 | 503,3 | 472,3 | 515,4 | 483,6 | 448,5 |
| Tianjinin satama | Kiina | 541,0 | 540,0 | 500,6 | 477,0 | 451,0 | 408,0 | 380,0 | 355,9 | 309,6 | 257,6 |
| Suzhoun satama (Taicangin satama-alue: Changshu, Suzhou ja Zhangjiagang)[3] | Kiina | 540,0 | 480,0[3] | 454,0[3] | |||||||
| Kantonin satama | Kiina | 519,9 | 500,4 | 454,7 | 435,0 | 429,0 | 400,0 | 375,0 | 344,3 | 343,3 | 302,8 |
| Qingdaon satama | Kiina | 500,0 | 480,0 | 450,0 | 414,7 | 375,0 | 350,1 | 315,5 | 300,3 | 265,0 | 224,2 |
| Tangshanin satama | Kiina | 490,0 | 500,8 | 446,2 | 365,0 | 308,0[6] (317,0)[9] | 250,8[6] (246,1)[9] | 175,8[6](175,6)[9] | (108,5)[9] | (67,6)[9] | |
| Rotterdamin satama | Alankomaat | 466,4 | 444,7 | 440,5 | 441,5 | 434,6 | 430,2 | 387,0 | 421,1 | 409,1 | 381,8 |
| Port Hedlandin satama | Australia | 452,9 | 372,4 | 288,4 | 246,7 | 224,3 | 178,6 | 159,4 | 130,7 | 111,8 | 110,6 |
| Dalianin satama | Kiina | 415,0 | 420,0 | 408,4 | 374,0 | 338,0 | 300,8 | 203,7 | 185,2 | 165,4 | 145,2 |
| Rizhaon satama | Kiina | 361,0 | 353,0 | 309,2 | 281,0 | 252,6 | 221,0 | 181,3 | 151,0 | 130,6 | 110,1 |
| Yingkoun satama | Kiina | 338,5 | 330,7 | 330,0 | 301,1 | 261,0 | 225,0 | 176,0 | |||
| Busanin satama | Etelä-Korea | 323,7 | 266,7 | 270,9 | 260,0 | 263,9 | 241,1 | 226,2 | 241,7 | 229,9 | 217,9 |
| Etelä-Louisianan satama | Yhdysvallat | 265,6 | 264,7 | 187,8 | 161,9 | 170,4 | 223,2 | 195,5 | 115,6 | 233,7 | 258,1 |
| Hongkongin satama | Kiina | 256,6 | 297,7 | 276,1 | 269,3 | 277,4 | 267,8 | 243,0 | 259,4 | 245,4 | 238,2 |
| Qinhuangdaon satama | Kiina | 253,1 | 274,0 | 272,6 | 271,5 | 287,0 | 257,0 | 243,8 | 252,2 | 245,7 | 204,9 |
| Port Klang | Malesia | 219,8 | 162,0 | 152,0 | 151,7 | 148,9 | |||||
| Shenzhenin satama | Kiina | 217,1 | 223,2 | 234,0 | 228,1 | 223,0 | 221,0 | 194,0 | 211,2 | 199,9 | 176,0 |
| Xiamenin satama | Kiina | 210,0 | 205,0 | 191,0 | 172,0 | 156,5 | |||||
| Antwerpenin satama | Belgia | 208,4 | 199,0 | 190,8 | 184,1 | 187,2 | 178,2 | 157,6 | 189,4 | 182,9 | 167,4 |
| Nagoyan satama | Japani | 197,9[10] | 207,6 [11] | 208,2[12] | 202,6[12] | 171,4 | 170,8 | 151,9 | 200,0 | 218,1 | 215,6 |
Esimerkkinä tilastoinnin eroista: amerikkalaisten satamaviranomaisten yhteisjärjestön AAPA:n tilastot (2011 ja 2012) poikkeavat paikoin huomattavastikin Rotterdamin sataman kokoamista tilastoista. Yhdysvaltalaissatamien kotimaan rahtiliikenne luetaan mukaan. Tilasto ei kuitenkaan sisällytä arvioihinsa monien kiinalaissatamien kotimaan liikennettä. AAPA:n 2012 tilaston mukaan esimerkiksi yhdysvaltalainen Houstonin satama ja australialainen Dampierin satama kuuluivat maailman 20 suurimman sataman joukkoon; nämä eivät näy Rotterdamin sataman listauksessa. Konttisatamana kahdenkymmenen kärkeen listataan myös Los Angelesin satama.[13][14]
Merkittävä osa maailman suurimmista satamista sijaitsee nykyään Kiinassa. Maassa oli vuonna 2011 jo 26 megasatamaa, joiden kautta kulki yli 100 miljoonaa tonnia rahtia vuodessa. Viisi vuotta aiemmin eli vuonna 2006 kiinalaisia megasatamia oli 12 kappaletta. Suursatamista 17 on merisatamia ja 9 jokisatamia. Erityisen suuri merkitys on Jangtsejoen suistoon ja varrelle sijoittuneilla satamilla.[15][16][17] Tilastoja vertaillessa on huomattava, että esimerkiksi kiinalaiset satamatilastot sisältävät usein kotimaanliikenteen osana rahtimääriään eli kyse ei aina ole ulkomaankaupan rahtimääristä. Jokisatamista suurin on Jiangsun maakunnassa sijaitseva, vuonna 2002 yhdistämällä muodostettu Suzhoun satama. Se nousisi rahtimääränsä (380 milj. tonnia) perusteella vuonna 2011 Kiinan viidenneksi suurimmaksi satamaksi ja yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta satamasta, jos sisävesisatamat lasketaan mukaan.[18][19][20][17] Vuonna 2013 Suzhoun satama listattiin rahtiliikenteen tonnimäärällä mitattuna jo maailman 6. suurimmaksi satamaksi 454,3 miljoonalla tonnillaan (tällöin oli siis jo Rotterdamin satamaa suurempi).[4]
Itämeren suurimmat satamat
Luettelossa on esitetty Itämeren suurimpia satamia kokonaisrahtimääränsä perusteella. Listattujen satamien kautta kulkenut rahtimäärä ylitti 20 miljoonaa tonnia vuonna 2011. Vuosien 2012–2014 kolme suurinta rahtisatamaa löytyivät kaikki Pietarin seudulta.[21][22] (Luettelo on hieman puutteellinen; esitetyt arvot löytyvät lähteistettynä vastaavista artikkeleista. Sköldvikin sataman kohdalla käytetyt lähteet on kuitenkin merkitty. Ruotsin toiseksi suurimman sataman, Preemraff Lysekil -jalostamon sataman rahtimäärät eivät tätä taulukkoa laadittaessa olleet tiedossa, rahtivolyymi suuruusluokassa 15–22 milj. tonnia.) Vuoden 2014 rahtitilaston perusteella Ust-Lugan satama oli kasvattanut kuljetuksiaan 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli kivunnut rahtimäärältään Itämeren suurimmaksi satamaksi 75,7 miljoonan tonnin kokonaisrahtimäärällään. Vastaavasti Primorskin öljysataman rahtimäärä laski, kun kasvava määrä sen aiemmin hoitamista kuljetuksista kulki vuonna 2014 Suomenlahden eteläpuolisen sataman kautta.[22]
| Sataman nimi | Valtio | Rahti- liikenne 2015 (milj. t. | Rahti 2014 (milj. t.) | Rahti 2013 (milj. t.) | Rahti 2012 (milj. t.) | Rahti 2011 (milj. t.) | Rahti 2010 (milj. t.) | Rahti 2009 (milj. t.) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ust-Lugan satama | Venäjä | 87,9[3] | 75,7[22] | 62,6 | 46,6 | 22,7 | 11,8 | 10,4 |
| Primorskin öljysatama | Venäjä | 59,6 [3] | 53,7[22] | 63,8 | 74,8 | 75,1 | 77,6 | 79,2 |
| Pietarin suursatama | Venäjä | 51,5[3] | 61,9[22] | 58,0 | 57,8 | 60,0 | 58,0 | 50,4 |
| Riian satama | Latvia | 40,1[23] | 41,1[23] | 35,5 | 36,1 | 34,1 | 30,5 | 29,7 |
| Klaipėdan satama | Liettua | 38,5[24] | 36,4[25] | 33,4 | 35,2 | 36,6 | 31,3 | 27,9 |
| Göteborgin satama | Ruotsi | 38,2[26] | 37,1[27] | 38,9 | 42 | 41,3 | 44,3 | 38,9 |
| Gdańskin satama | Puola | 35,9[28] | 32,3[29] | 30,3 | 26,9 | 25,3 | 27,2 | 18,9 |
| Lyypekin satama | Saksa | 25,2[30] | 26,4[30] | 26,0[30] | 26,5 | 26,6 | 26,4 | |
| Rostockin satama | Saksa | 25,1[31] | 24,2[31] | 21,3[31] | 21,2 | 22,2 | 23,7 | 21,5 |
| Szczecin-Świnoujścien satama | Puola | 23,2[32] | 23,4[33] | 22,8 | 21,3 | 21,4 | 20,8 | 16,5 |
| Ventspilsin satama | Latvia | 22,5[34] | 26,2[35] | 28,8 | 30,3 | 28,5 | 24,8 | 26,6 |
| Tallinnan satama1) | Viro | 22,4[36] | 28,3[37] | 28,2 | 29,5 | 36,5 | 36,7 | 31,6 |
| Sköldvikin satama[38] | Suomi | 20,6 | 22,4 | 23,1 | 23,2[39][40] | 22,2 | 20,5 | 20,8 |
1) Luvut koskevat Tallinna Sadam -yhtiötä, jolla on useita satamia eri puolilla Viroa.
Suomen suurimpia satamia
- Pääartikkeli: Suomen satamat
Tavaraliikenteen satamat
Vuonna 2015 Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenteen yhteismäärä oli 89,1 miljoonaa tonnia (2014: 96,1 milj. t).[41][42] Satamien kautta kulkenut kokonaisrahtimäärä oli kotimaanliikenteen kanssa vuonna 2015 yhteensä 96,6 miljoonaa tonnia (2014: 102,3 milj. t).[38]
Alla on lueteltu Suomen suurimpia satamia tavaramäärässä mitattuna ja näiden kautta kulkeneen kokonaisrahdin (eli ulkomaan ja kotimaan liikenteen rahdin yhteismäärä) vuosina 2010, 2012 , 2014 ja 2015.[38] Vuonna 2011 aiemmin erilliset Kotkan ja Haminan satamat yhdistyivät Hamina-Kotkan satamaksi.
| Satama | Rahti 2010 (milj. t)[38] | Rahti 2012 (milj. t)[38] | Rahti 2014 (milj. t)[38] | Rahti 2015 (milj. t)[38] |
|---|---|---|---|---|
| Sköldvikin satama | 20,54 | 23,21 | 22,43 | 20,63 |
| Hamina-Kotkan satama | 15,81 11,299 (Kotkan satama) 4,511 (Haminan satama) | 14,52 | 13,44 | 12,98 |
| Helsingin satama | 10,94 | 10,83 | 10,83 | 11,41 |
| Naantalin satama | 8,11 | 6,66 | 6,66 | 6,87 |
| Rauman satama | 5,70 | 5,97 | 5,67 | 5,73 |
| Kokkolan satama | 6,34 | 7,41 | 8,57 | 5,72 |
| Raahen satama | 6,20 | 5,43 | 5,41 | 5,57 |
| Hangon satama | 3,58 | 3,23 | 3,74 | 4,17 |
| Oulun satama | 3,60 | 3,58 | 3,45 | 3,44 |
| Porin satama | 4,98 | 3,74 | 4,01 | 3,39 |
| Tornion satama | 1,96 | 2,27 | 2,79 | 2,92 |
| Turun satama | 2,96 | 2,53 | 2,56 | 2,24 |
| Uudenkaupungin satama | 1,20 | 1,46 | 1,79 | 2,03 |
| Kemin satama | 2,20 | 1,98 | 1,95 | 1,93 |
| Inkoon satama | 1,34 | 1,54 | 1,43 | 1,44 |
| Vaasan satama | 1,40 | 1,20 | 1,58 | 1,22 |
| Pietarsaaren satama | 1,66 | 1,32 | 0,97 | 0,86 |
| Loviisan satama | 1,15 | 1,03 | 0,94 | 0,68 |
| Kaskisen satama | 1,07 | 0,93 | 0,97 | 0,91 |
| Kantvikin satama | 0,79 | 0,63 | 0,56 |
Matkustajaliikenteen satamat
Suomen ulkomaanliikenteen matkustajasatamat
Vuonna 2015 Suomen kauppasatamien kautta kulki yhteensä 18,5 miljoonaa ulkomaanliikenteen matkustajaa. Satamamista vilkkain oli Helsinki, jonka kautta kulki yhteensä 12,0 miljoonaa matkustajaa. [44]
Suomen ulkomaanliikenteen matkustajamäärät vuosina 2013 ja 2014 on esitetty satamakohtaisesti oheisessa taulukossa. Lukuarvo kuvaa tulevan ja lähtevän liikenteen yhteistä matkustajamäärää.[45]
| Satama | Matkustajat 2013[45] | Matkustajat 2014[42] |
|---|---|---|
| Helsingin satama | 11 556 525 | 11 736 064 |
| Turun satama | 2 916 312 | 2 731 682 |
| Maarianhaminan länsisatama | 2 505 417 | 2 492 012 |
| Eckerön satama | 911 357 | 912 935 |
| Vaasan satama | 152 358 | 161 267 |
| Naantalin satama | 143 011 | 124 751 |
| Lappeenrannan satama | 20 706 | 18 419 |
| Hangon satama | 5 459 | 182 |
| Långnäsin satama | 4 357 | 3 920 |
| Kemin satama | 1 555 | 498 |
| Hamina-Kotkan satama | 1 366 | 0 |
| Muut satamat | 296 | 113 |
| Ulkomaan matkustajaliikenne yhteensä | 18 218 719 | 18 181 844 |
Vuonna 2017 Helsingin satama oli maailman vilkkain matkustajasatama.[46]
Kotimaan matkustajaliikenteen satamat
Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen kotimaanliikenteessä matkusti vuonna 2010 yhteensä 4 307 997 matkustajaa (huviveneilyä ei tässä lasketa).[47]Kotimaan matkustajaliikennettä edustavat vaikkapa Suomenlinnan lautalla tehdyt matkat, saariston yhteysalusliikenne ja lukuiset päiväristeilyreitit merellä ja sisävesistössä. Vilkkainta matkustajaliikenne oli pääkaupunkiseudulla (yhteensä 2 474 845 matkustajaa), Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä (528 479), Ahvenanmaalla (533 709), ja Saaristomerellä (223 544). Helsingin, Maarianhaminan ja Långnäsin ohella merkittäviä satamapaikkoja olivat muun muassa Kuopio, Tampere, Savonlinna, Lappeenranta, Turku, Lahti ja Jyväskylä ja Naantali.[47][48]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Top 10: Busiest ports in Europe (27.10.2014) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (portnews.ru)
- Shanghai International Shipping Centre Releases The Global Port Development Report (2014) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (3plnews.com)