Sundalaiset

Sundalaiset ovat historiansa aikana olleet eristyksissä ulkomaailmasta. Islamin usko tuli alueelle intialaisten kauppiaiden mukana 1400-luvulla. Sundalaisten ylimystö kääntyi islamiin Bantenin sulttaanin määräyksestä vuonna 1579. Vain hieman myöhemmin sundalaiset päätyivät Mataramin sulttaanikunnan alaisuuteen ja jonkin aikaa tämän jälkeen alueella nousivat valtaan Alankomaat. Alankomaalaisten mukana tulivat plantaasiviljelmät ja kahvi. Sundalaiset kapinoivat Alankomaita vastaan kahteen otteeseen, ensimmäisen kerran vuonna 1880 ja toisen kerran hieman toisen maailmansodan jälkeen. Molempien kapinoiden tavoitteena oli itsenäinen sundalainen valtio, joka ei kuitenkaan toteutunut. Sundalaiset ovat nykyisin osa itsenäistä Indonesiaa.^[2]

Sundalaisten pääelinkeino on riisinviljelys. Jotkut sundalaiset etenkin heidän asuinalueidensa lounaisosissa harjoittavat edelleen kaskiviljelystä. Vuosittain tuotetaan tavallisesti kolme riisisatoa. Riisin ohella kasvatetaan esimerkiksi kasviksia, chiliä ja tupakkaa. Rannikolla monet harjoittavat myös kalastusta tai kalanviljelyä. Suurin osa sundalaisista on muslimeja, mutta heidän uskonnossaan on monia piirteitä vanhoista islamia edeltäneistä uskonnollisista tavoista. Uskontoon kuuluu varsin keskeisenä osana esimerkiksi seremonialliset käynnit esi-isien haudoilla. Sundalaisten alaryhmä baduit harjoittavat edelleen perinteistä uskoa.^[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sundalaiset Wikimedia Commonsissa