Suomen asema

rautatieasema Pietarissa

Suomen asema (ven. Финля́ндский вокза́л, Finljandski vokzal) on yksi Pietarin kaupungin viidestä suuresta matkustajarautatieasemasta. Se sijaitsee Leninin aukiolla Nevan pohjoisrannalla kaupungin keskustan tuntumassa.

Suomen asema
Финля́ндский вокза́л
Suomen asema Pietarissa
Suomen asema Pietarissa
Perustiedot
RataosaPietari–Viipuri-rata
Sijainti, 30°21′23.67″E
Osoiteploštšad Lenina, 6[1][2]
KuntaPietari
ValtioVenäjä
EtäisyydetViipuri 128,4 km, Vainikkala 159 km, Kouvola 250 km, Helsinki 407 km, Zelenogorsk (Terijoki) 49,6 km
Avattu1870 [3]
Liikenne
Liikennöitsijä(t)Venäjän rautatiet, kaukojuna Suomeen myös: VR Group
KaukoliikenneViipuri, Vainikkala, Kouvola, Lahti, Tikkurila, Helsinki[1]
Lähijunat[4][1]
VaihtoyhteydetPietarin metrolinjan 1 asema Ploštšad Lenina; johdinautot 3, 8, 38 ja 43 liikennöivät aseman kautta; kahden jälkimmäisen reitin pääteasema löytyy aseman länsipuolelta. Aseman länsipuolella on myös raitiovaunujen 6, 20, 23 ja 30 samoin kuin linja-autojen 49, 86 ja reittitaksien K143, K152, K177, K178, K183, K191, K212, K262, K367 ja K400 päätepysäkki. Lisäksi aseman eteläpuolella sijaitsevan Leninin aukion itälaidalla on bussien 28, 37, 106, 133 samoin kuin linjataksien K28K, K37, K106, K107, K137, K254 ja K530 päätepysäkki. [2]
Pysäköintiaseman länsi- ja eteläpuolella P-paikkoja
Asemarakennus
Tyyppipääteasema
Suunnittelijaarkkitehdit Pjotr Ašastin, Nikolai Baranov, Jakov Lukin ja insinööri Igor Rybin[3][5]
Rakennettu1955–1960
Lipunmyyntilipunmyyntipisteet 2, 3 ja 4, joista 3 periaatteessa avoinna miltei 24 h; mutta kaikki kolme myyntipistettä tauolla klo 02-03[6]
Asema laiturilta katsottuna
Asema laiturilta katsottuna

Suomen asemalta liikennöivät Karjalankannaksen paikallisjunat sekä pikajunat Viipuriin ja Käkisalmeen. Suomen asema on saanut nimensä siitä, että se on Venäjän ja Suomen (Pietarin ja Helsingin) välisen kansainvälisen matkustajaliikenteen pääteasema. Alun perin se oli Suomen Valtionrautateiden liikennöimä ja omistama asema vuoteen 1920, jolloin se ratapohjineen Suomen rajalta Pietariin luovutettiin Tarton rauhansopimuksessa Neuvosto-Venäjälle. Vuodesta 2010 reitillä lähtien on liikennöinyt Allegro-suurnopeusjuna, joka taittaa matkan 3 tunnissa ja 27 minuutissa, kun Pasilan aseman pysähdykset karsittiin maaliskuun 2016 lopulla.

Asemarakennus

Ensimmäinen asemarakennus.

Asema valmistui vuonna 1870 Riihimäki–Pietari-radan pääteasemaksi. Alkuperäisen asemarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Pjotr Kupinski.[7] Alun perin rakennuksessa oli erilliset tilat keisarin perheen käyttöön.

Vuosina 1955–1960 rakennettu uusi asemarakennus[5] otettiin käyttöön 4. kesäkuuta 1960.[7] Monumentaalinen, selkeä ja lakoninen rakennus edustaa Stalinin kuoleman jälkeistä funktionalismia, jossa on palattu 1930-luvun modernisoituihin uusklassisiin muotoihin. Nevalle avautuvaa pääjulkisivua hallitsee lasitettujen syvennysten leikkaama yksinkertainen pylväikkö. Syvennysten yläosaa koristavat vallankumoustapahtumia esittävät veistosryhmät. Pietarin perinteistä arkkitehtuuria heijastaa terävään huippuun päättyvä lasitettu kellotorni.[5]

Aseman länsisiipeen on sisällytetty osa vanhasta asemarakennuksesta. Länsisiivessä on myös Ploštšad Leninan metroaseman sisäänkäynti.[7] Metroaseman toinen sisäänkäynti avautuu Botkininkadulle,[8] jolla sijaitsee Suomen rautatien työntekijöitä varten vuosina 1907–1908 rakennettu, Frithiof Mieritzin ja Ivan Gerasimovin suunnittelema jugendtyylinen asuinkompleksi (Botkininkatu 1). Vanhemmat, insinööri Aleksandr Gešvendin 1880-luvulla rakentamat rautatieläisten asuintalot sijaitsevat aseman itäpuolella (Komsomolinkatu 35).[9]

Historia

Lenin saapui Pietariin keväällä 1917. Tämän kunniaksi Neuvostoliitossa julkaistiin vuonna 1953 asiaa kuvaava postimerkki.
Vuonna 1870 valmistunut asemarakennus, joka purettiin pääosin 1950-luvulla.
Pietarin Suomen asema ilmakuvassa.

Suomen rautatieasema on yksi lokakuun vallankumouksen muistomerkeistä. Vladimir Lenin saapui junalla asemalle 16. huhtikuuta 1917 (vanhan ajanlaskun mukaan 3. huhtikuuta)[7] aloittaakseen Venäjällä kommunistisen vallankumouksen. Leninin vastaanottajilleen panssariauton katolta pitämän puheen muistoksi vanhan asemarakennuksen luokse pystytettiin vuonna 1926 kuvanveistäjä Sergei Jevsejevin sekä arkkitehtien Vladimir Štšukon ja Vladimir Hellfreichin suunnittelema muistomerkki. Nykyään se sijaitsee aseman ja Nevan välille toisen maailmansodan jälkeen raivatun aukion keskellä.[10] Asemalaiturille rakennettuun lasipaviljonkiin on asetettu näytteille Leninin Venäjälle lokakuussa 1917 tuoneen junan höyryveturi nro 293,[7] jonka Suomen valtio lahjoitti Neuvostoliitolle vuonna 1957.[8]

Leningradin piirityksen aikana Suomen asema oli ainoa käytössä ollut rautatieasema kaupungin alueella. Ensimmäinen elintarvikejuna saapui sinne 7. helmikuuta 1943. Piiritettyä kaupunkia huoltaneesta elämän tiestä muistuttaa museoveturin viereen vuonna 1973 pystytetty kilometripylväs.[8]

Asemalla oli alkuvuosikymmeninä runsaslukuinen suomalainen henkilökunta.[11]

Lähteet

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen asema.
🔥 Top keywords: