Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous

Kirkolliskokoukseen kuuluu 109 jäsentä. Virkansa puolesta siihen kuuluvat kirkon kymmenen piispaa. 96 jäsenestä kolmannes on pappeja, loput maallikoita. Lisäksi kirkolliskokoukseen kuuluvat Valtioneuvoston ja Saamelaiskäräjien valitsemat edustajat sekä kenttäpiispa. Täysivaltaisten edustajien lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus on Kirkkohallituksen kansliapäälliköllä, viidellä kirkkoneuvoksella ja kahdella lainoppineella.^[3][4][2]

Kirkolliskokouksen puheenjohtajana toimii Turun arkkipiispa.

Pääartikkeli: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalit

Pappis- ja maallikkoedustajat valitaan neljän vuoden välein järjestettävällä vaalilla. Papit valitsevat edustajansa hiippakunnittain suoraan. Seurakuntayhtymään kuulumattomissa seurakunnissa maallikkojäsenten vaaliin äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuuston maallikkojäsenet, jotka seurakunta on valinnut kirkkovaaleissa. Seurakuntayhtymissä äänioikeutettuja ovat sekä kirkkovaltuuston että seurakuntaneuvoston jäsenet. Vaalissa painotetaan ääniä seurakunnan koon mukaan. Ehdokkaita voivat asettaa valitsijayhdistykset, joissa on joko kymmenen maallikkoa tai kolme pappia. Ehdokkaiksi voivat asettua kaikki kirkon yli 18-vuotiaat jäsenet ja papit. Vaali käydään D’Hondtin vaalitavan mukaisesti.^[5]

Esityksiä kirkolliskokoukselle voivat tehdä kirkolliskokouksen edustajat, hiippakuntavaltuustot, Kirkkohallitus, Piispainkokous sekä kirkon jäsenet tekemällä aloitteen. Useimmissa asioissa vaaditaan 3/4 äänistä, jotta asia hyväksyttäisiin.^[1]

Kirkolliskokouksella on Suomen perustuslain vahvistama oikeus päättää kirkkolainsäädännöstä Eduskunnan kanssa. Ainoastaan kirkolliskokous voi ehdottaa kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen muuttamista. Eduskunta voi vain hyväksyä tai hylätä kirkolliskokouksen ehdotuksen.^[6]

Kirkolliskokous myös päättää talousarviosta, seurakuntien maksusta kirkon keskusrahastoon, raamatunkäännöksistä, virsikirjasta sekä kirkon käsikirjoista ja opillisista asioista. Kirkolliskokous voi myös esittää valtioneuvostolle kysymyksiä, esityksiä ja lausuntoja aiheista, jotka koskevat kirkkoa tai yleistä moraalia. Kirkolliskokous myös nimittää kirkkoneuvokset ja Kirkkohallituksen jäsenet ja voi muodostaa tai lakkauttaa hiippakuntia. Se myös pitää päättää yhteyksistä toisiin kirkkokuntiin ja uskontoihin.^[2]

Asia voidaan lähettää valiokuntiin käsiteltäväksi. Valiokunta antaa mietintönsä asiasta ennen kuin kirkolliskokous päättää asiasta. Kirkolliskokoukseen kuuluvat seuraavat valiokunnat:

• Käsikirjavaliokunta
• Perustevaliokunta
• Lakivaliokunta
• Hallintovaliokunta
• Talousvaliokunta
• Tulevaisuusvaliokunta
• Yleisvaliokunta
• Kansliavaliokunta
• Toimitusvaliokunta.^[7]

• Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousedustajista

• Antila, Jaakko Olavi: Kansankirkko ristipaineessa: Suomen luterilainen kirkolliskokous 1974–2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1407. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISSN 0355-1768. ISBN 978-952-222-544-3. doi:10.21435/skst.1407.
• Antila, Jaakko Olavi: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous – Kyrkomötet i den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland – The General Synod of the Evangelical Lutheran Church of Finland 1974–2011. Helsinki: Kirkkohallitus, 2014. ISBN 978-951-789-475-3. Teoksen verkkoversio (PDF). ^{[vanhentunut linkki]}
• Juva, Mikko: Kirkon parlamentti: Suomen kirkolliskokousten historia 1876–1976. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04142-8.