Suomen kenraalikuvernööri

Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen ennen itsenäistymistä

Suomen kenraalikuvernööri (ruots. generalguvernör över Finland; ven. генерал-губернатор Финляндии) oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen. Ruotsin vallan ajan kenraalikuvernööri oli oikeastaan ylimaaherra, joka lisäksi oli vastuussa sotilashallinnosta. Suomen suuriruhtinaskunnassa kenraalikuvernööri oli keisaria edustava virkamies, senaatin puheenjohtaja ja lisäksi siviilihallinnon ja armeijan päällikkö. Näissä tehtävissä auttoi kenraalikuvernöörinkanslia.

Suomen kenraalikuvernööri
Tunnus
Tunnus
Virka-asuntoBockin talo
Kesäranta
NimittäjäRuotsin kuningas
Venäjän keisari
Perustettu1595
EnsimmäinenKlaus Fleming
ViimeinenNikolai Nekrasov
Lakkautettu1917

Ruotsin vallan aika

Niin sanotun ”Ruotsi-Suomen ajan” kenraalikuvernöörit.

KenraalikuvernööriVirkakausi
Klaus Fleming[1]1595–1597 lähde?
Nils Tuurenpoika Bielke1623–1631
Gabriel Pentinpoika Oxenstierna1631–1633
kreivi Pietari Brahe1637–1641 lähde? ja 1648–1654
Herman Klaunpoika Fleming1664–1669
Carl Nieroth1710–1712
kreivi Gustav Otto Douglas (isoviha)1717–1721
1742–1743vapaaherra Johan Balthasar von Campenhausen (pikkuviha)1742–1743
kreivi Gustaf Fredrik von Rosen1747–1753

Venäjän vallan aika

Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kenraalikuveröörit.

KenraalikuvernööriVirkakausi
vapaaherra Georg Magnus Sprengtporten1808–1809
ruhtinas Michael Barclay de Tolly1809–1810
kreivi Gustaf Mauritz Armfelt1812–1813 vt.
kreivi, kenraaliluutnantti, myöh. jalkaväenkenraali, Fabian Steinheil1810–1823
kreivi Arseni Zakrevski1824–1831
ruhtinas Aleksandr Sergejevitš Menšikov1831–1855
kenraaliluutnantti, myöhemmin jalkaväenkenraali, Alexander Amatus Thesleff1833–1847, vt.
kreivi Fredrik Vilhelm Berg1855–1861
vapaaherra Platon Rokassovski1861–1866
kreivi Nikolai Adlerberg1866–1881
kreivi Fjodor Heiden1881–1897
Stepan Gontšarov1897–1898 vt.
Nikolai Bobrikov1898–1904
Nikolai Turbin1904 vt.
ruhtinas Ivan Obolenski1904–1905
todellinen salaneuvos Nikolai Gerard1905–1908
ratsuväenkenraali Woldemar von Boeckmann1908–1909
Franz Albert Seyn1909–1917
salaneuvos Adam Lipski1917 vt.
Mihail Stahovitš1917
ministeri Nikolai Nekrasov1917

Aateluus

1850-luvulle saakka oli tapana, että kenraalikuvernööreille annettiin jossain vaiheessa kunnianosoituksena Suomen aateliin kuuluva aatelisarvo tai heidän sukunsa merkittiin muuten Suomen ritarihuoneelle. Suomalaisen kreivin arvon saivat Sprengtporten (kuului jo valmiiksi Suomen aateliin), Steinheil, Zakrevski ja von Berg, Rokassovskille annettiin alempi vapaaherran arvo ja Menšikovin venäläinen ruhtinaan arvo liitettiin sellaisenaan Suomen aateliin. Varhaisista kenraalikuvernööreistä vain Barclay de Tolly ei saanut tätä kunnianosoitusta. Tavasta luovuttiin myöhemmin. Osalla viimeisistä kenraalikuvernööreistä ei ollut syntyperäistä aatelisarvoa, mutta tšin-järjestelmän ansiosta he olivat venäläisessä katsannossa joka tapauksessa aatelisia.[2]

Kenraalikuvernöörin apulaiset

[3]

Katso myös

Lähteet

  • Finland – Governors-general. WorldStatesmen.org. (englanniksi)
  • Låstbom, August Theodor: Swea och Götha höfdinga-minne sedan 1720. Tredje Afdelningen: General-Gouverneurer och Landshöfdingar i Finland, s. 1–5. Uppsala: 1843. (ruotsiksi)
  • Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Viitteet

Aiheesta muualla

🔥 Top keywords: