Tädykkeet
Tädykkeet (Veronica) on kasvisuku ratamokasvien (Plantaginaceae) heimossa.[1] Aiemmin suku sijoitettiin naamakukkaiskasvien heimoon,[2] jonka nykyinen nimi on syyläjuurikasvit. Tädykkeisiin kuuluu kaikkiaan noin 460 lajia, joita esiintyy lähes maailmanlaajuisesti.[3] Pohjoismaissa kasvavat lajit ovat yleensä pieniä yksi- tai monivuotisia ruohoja. Monia tädykelajeja viljellään perennoina eli monivuotisina koristekasveina.
Tädykkeet | |
---|---|
Unelmatädyke (Veronica gentianoides) | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophytina |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
Kladi: | Asteridit |
Lahko: | Lamiales |
Heimo: | Ratamokasvit Plantaginaceae |
Suku: | Tädykkeet Veronica L. |
Tyyppilaji | |
| |
Katso myös | |
Tädykelajeja
Lajit Suomessa
Alkuperäiset ja vakiintuneet lajit:
- himmeätädyke (Veronica opaca)
- kaukasiantädyke (Veronica filiformis)
- ketotädyke (Veronica arvensis)
- kevättädyke (Veronica verna)
- kiiltotädyke (Veronica polita)
- konnantädyke (Veronica anagallis-aquatica)
- luhtatädyke (Veronica scutellata)
- murattitädyke (Veronica hederifolia)
- peltomurattitädyke (V. hederifolia subsp. hederifolia)
- tarhamurattitädyke (V. hederifolia subsp. lucorum)
- muukalaistädyke (Veronica peregrina)
- silomuukalaistädyke (V. peregrina subsp. peregrina)
- nystymuukalaistädyke (V. peregrina subsp. xalapensis)
- nurmitädyke (Veronica chamaedrys)
- ojatädyke (Veronica beccabunga)
- orvontädyke (Veronica serpyllifolia)
- pohjanorvontädyke eli pohjantädyke (V. serpyllifolia subsp. humifusa)
- etelänorvontädyke eli orvontädyke (V. serpyllifolia subsp. serpyllifolia)
- peltotädyke (Veronica agrestis)
- persiantädyke (Veronica persica)
- rantatädyke (Veronica longifolia)
- rohtotädyke (Veronica officinalis)
- tunturitädyke (Veronica alpina)
- pulmuntunturitädyke eli tunturitädyke (V. alpina subsp. alpina)
- sopulintunturitädyke (V. alpina subsp. pumila)
- tähkätädyke (Veronica spicata)
- varputädyke (Veronica fruticans) [4][2]
Satunnaisena tavatut lajit:
- hoikkatädyke (Veronica dillenii)
- liejutädyke (Veronica scardica)
- loistotädyke (Veronica teucrium, syn. V. austriaca subsp. teucrium)
- mutkatädyke (Veronica campylopoda)
- mätästädyke (Veronica prostrata)
- norotädyke (Veronica anagalloides)
- pyökkitädyke (Veronica montana)
- unelmatädyke (Veronica gentianoides)
- vesitädyke (Veronica catenata) [4]
Lajeja muissa Pohjoismaissa
- alvaritädyke (Veronica praecox)
- tahmatädyke (Veronica triphyllos) [5]
Muita lajeja
- altaintädyke (Veronica krylovii)
- hopeatädyke (Veronica incana, syn. V. spicata subsp. incana)
- japanintädyke (Veronica nipponica)
- kääpiötädyke (Veronica repens)
- sahalinintädyke (Veronica schmidtiana)
- siperiantädyke (Veronica grandis)
- syystädyke (Veronica subsessilis) [6]
- azorientädyke (Veronica dabneyi)
- dahuriantädyke (Veronica daurica)
- etiopiantädyke (Veronica abyssinica)
- kampatädyke eli itävallantädyke (Veronica austriaca)
- kilkkatädyke (Veronica cymbalaria)
- nokkostädyke (Veronica urticifolia)
- perhotädyke (Veronica jacquinii)
- suikerotädyke (Veronica forrestii)
- sulkatädyke (Veronica multifida)
- Veronica thessalica
Aiemmin tädykkeiden sukuun on sijoitettu virginiantädykkö eli virginiantädyke (Veronicastrum virginicum, syn. Veronica virginica),[6] joka kuuluu tädykköjen (Veronicastrum) sukuun. Pensastädykkeet, jotka yleensä luokitellaan tädykkeiden alasuvuksi, kuuluvat vaihtoehtoisesti sukuun Hebe.