Tšekin senaatti
Tšekin senaatti (tšek. Senát) on Tšekin parlamentin ylähuone. Se koostuu 81 edustajasta.
| Senát | |
|---|---|
 | |
| Tyyppi | |
| Tyyppi | ylähuone |
| Historia | |
| Perustettu | 1996 |
| Johto | |
| Presidentti | Miloš Vystrčil |
| Kokoonpano | |
| Edustajia | 81 |
 | |
| Puolueet | Hallitus (60) Muut (11)
Oppositio (10) |
| Vaalit | |
| Viimeisimmät vaalit | Lokakuu 2020 |
| Seuraavat vaalit | 2022 |
| Kokouspaikka | |
 Wallensteinin palatsi, senaatin kokoontumispaikka | |
| Kotisivut | |
| https://www.senat.cz | |
Senaatissa toimii yhdeksän valiokuntaa.[1]
Senaatin tärkein tehtävä on väitellä alahuoneen valmistelemista laiesta sekä tehdä niihin mahdollisia muutosehdotuksia. Senaatilla, muttei yksittäisellä senaattorilla, on oikeus tehdä lakialoitteita alahuoneelle. Lisäksi senaatti on tärkein linkki Tšekin ja Euroopan unionin välillä.[2].
Syyskuussa 2020 senaatin presidentti Miloš Vystrčil vieraili Taiwanissa ja tapasi presidentti Tsai Ing-Wenin, mikä aiheutti skandaalin Pekingissä ja Kiinan ulkoministeriön tiedottaja uhkasi Tšekkiä kostotoimilla.[3]
Senaattorien valinta
Senaatin vaalit pidetään kahden vuoden välein, jolloin valitaan aina 27 edustajaa kerrallaan eli yksi kolmannes. Senaattorin toimikausi on siis kuusi vuotta kerrallaan.[4].
Senaattorien tulee olla vähintään 40-vuotiaita Tšekin kansalaisia, jotka voidaan valita uudelleen ilman toimikausien rajoituksia. Mikäli senaattorin ura katkeaa kesken toimikauden, senaatin presidentti määrää ennenaikaiset vaalit kyseisessä vaalipiirissä. Senaattorien vaaleissa saavat äänestää 18-vuotiaat kansalaiset.[5].
Tasavallan presidentti ja virassa olevat tuomarit eivät toimia senaattoreina. Sen sijaan hallitukseen kuuluvat henkilöt voivat toimia senaattoreina.[4].