Lakiasäätävä yuan

Kiinan tasavallan vuoden 1947 perustuslaki, johon Taiwanin poliittinen järjestelmä perustuu, perustui Sun Yat-senin kansan kolmeen periaatteeseen, ja siinä on merkittäviä eroavaisuuksia länsimaiseen järjestelmään verrattuna.

Sunin teoria on saanut vaikutteita vallan kolmijaosta, mutta toimeenpanovallan, lainsäätäntövallan ja tuomiovallan lisäksi tässä mallissa on kaksi muutakin itsenäistä valtioelintä: Tutkinto-Yuan ja Valvonta-Yuan. Kaikkien viiden yuanin yläpuolella on kansalliskokous. Tutkinto-Yuanin vastuulla on tutkia kansalliskokouksen ja kaikkien viiden valtioelimen jäsenten sopivuus asemaansa.^[1]

Ensimmäinen lakiasäätävä yuan 1928 muodostettiin Nanjingissa. Ensimmäiset jäsenet istuivat kaksi vuotta kerrallaan. Kiinan-Japanin sodan vuoksi kausi pidennettiin 14 vuoteen.Kiinan tasavallan perustuslain tultua voimaan 1949 lakiasäätävään yuaniin valittiin 760 jäsentä. Kiinan hallitus pakeni Taiwanille 1950, jossa 380 jäsentä kokoontui. Kriisin vuoksi oikeudellinen yuan päätti, että jäsenten kausi ei päättyisi, vaan 1948 valittujen edustajien kautta jatkettiin. Jäsenistöä täydennettiin ajoittain, kuten vuonna 1969 lakiasäätävään yuaniin valittiin 11 jäsentä lisää, vuonna 1972 51 uutta jäsentä kolmivuotiskausiksi ja vuonna 1980 97 uutta jäsentä.Vuoden 1991 lopussa kaikki alun perin 1949 valitut jäsenet siirrettiin eläkkeelle ja korvattiin määräajaksi valituilla edustajilla, mikä oli tärkeä askel Taiwanin demokratisoitumisessa. Vuoden 1992 vaalit olivat siis toiset, joissa lakiasäätävä yuan valittiin kokonaisuudessaan.^[2]

Oikeudellisen yuanin vuoden 1957 perustuslain tulkinnan mukaan kansalliskokous, lakiasäätävä yuan ja kontrolli-yuan muodostavat parlamentin.

1990-luvun lopun perustuslain lisäykset ovat siirtäneet kansalliskokouksen vallan lakiasäätävälle yuanille, jota on alettu yleisesti kutsua parlamentiksi. Perustuslain muutokset 2000 lakkauttivat kansalliskokouksen toiminnan ja se lakkautettiin kokonaan 2005. Näin lakiasäätävä yuan muodostaa nykyisin yksin yksikamarisen Taiwanin parlamentin.

Vuonna 2014 pääsääntöisesti opiskelijoista koostuva auringonkukkaliike valtasi parlamenttirakennuksen. Syynä oli presidentti Ma Ying-jeoun yritys parantaa Taiwanin ja Manner-Kiinan välisiä suhteita. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun kansalaiset valtasivat parlamenttitalon.^[3]

Parlamenttivaalit pidetään neljän vuoden välein.^[4] Edustajia valitaan yhteensä 113, joista 73 valitaan kaupunkien, erityiskuntien ja maakuntien vaalipiireistä, 34 suhteellisella listavaalilla ja 6 alkuperäiskansojen jäsenten keskuudesta.^[4] Seuraavat vaalit on tarkoitus pitää viimeistään vuonna 2024.

Lainsäädäntötyötä tehdään kahdeksassa pysyvässä valiokunnassa.^[5] Huhtikuussa 2022 määräaikaisia valiokuntia oli neljä.^[6]

Viimeisimmät vaalit pidettiin 11. tammikuuta 2020, joissa DPP säilytti paikkansa suurimpana puolueena.^[7] Parlamentin puhemiehenä toimii You Si-kun. Hänet valittiin tehtäväänsä 1. helmikuuta 2020.^[8]

Parlamentin edustajat ovat ottaneet väkivaltaisesti yhteen toistensa kanssa useampaan otteeseen. Samanlaista väkivaltaa esiintyy myös muissa maissa, mutta Taiwan on erityisen kuuluisa niistä ja tappeluiden katsotaan jopa kuuluvan paikalliseen poliittiseen kulttuuriin. Tappeluiden on katsottu olevan ainakin osaksi näyteltyjä, joilla parlamentaarikot näyttävät äänestäjilleen, kuinka sitoutuneita he ovat. Lisäksi tappelut ovat usein spontaaneita. Tappelut ilmenevät mm. lyömisenä tai tavaroiden heittelemisenä.^[9][10]

• Toukokuussa 2006 DPP:n edustaja Wang Shu-hui söi kirjallisen ehdotuksen, jossa kuomintang ehdotti suorien liikenneyhteyksien palauttamista Manner-Kiinaan. KMT:n edustajat kävivät käsiksi Wangiin, joka sitten sylki paperin ulos ja repi sen.^[11]
• Heinäkuu 2020 parlamentissa puhkesi tappelu sen jälkeen, kun presidentti Tsai Ing-wen nimitti entisen puoluetoverinsa Chen Chun Valvonta-Yuanin presidentiksi. Tappelun yhteydessä parlamentaarikot heittivät toisiaan mm. vesi-ilmapalloilla.^[12]
• Marraskuussa 2020 KMT:n edustajat heittelivät sian suolia istuntosalissa vastalauseena DPP-johtoisen hallituksen päätökselle helpottaa sianlihan tuontia Yhdysvalloista. Yhdysvaltalaisen sianlihan sisältämä raktopamiini on aiheuttanut keskustelua Taiwanissa, ja asiasta järjestettiin kansanäänestys vuoden 2021 lopulla.^[13]
• Syyskuussa 2021 KMT:n edustaja Chen Yu-chen yritti taklata pääministeri Su Tseng-changin, kun parlamentissa käsiteltiin maan koronastrategiaa ja rokotteiden hankintaa. Tämän jälkeen KMT:n ja DPP:n edustajat ottivat yhteen.^[14]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lakiasäätävä yuan Wikimedia Commonsissa