Tietosuojavaltuutettu
Tietosuojavaltuutettu (ruots. dataombudsmannen) on suomalainen viranomainen, joka valvoo tietosuojalainsäädännön ja muiden henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön noudattamista. Tietosuojavaltuutettu voi antaa määräyksiä asioissa, jotka koskevat rekisteröidyn oikeuksia ja muita henkilötietojen käsittelyyn liittyviä epäkohtia. Tietosuojavaltuutetun ja kahden apulaistietosuojavaltuutetun muodostama seuraamuskollegio voi lisäksi määrätä hallinnollisia sakkoja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamatta jättämisestä.[1]
| Tietosuojavaltuutettu | |
|---|---|
| Dataombudsmannen | |
 | |
| Nimittäjä | Valtioneuvosto |
| Kauden pituus | 5 vuotta |
| Perustettu | 1987 |
| Kotisivut | https://tietosuoja.fi/ |
Tietosuojavaltuutetun toimisto toimii oikeusministeriön yhteydessä, mutta se toimii riippumattomasti hoitaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan.[2]
Virka
Tietosuojavaltuutetun virka perustettiin vuonna 1987.[3] Suomen pitkäaikaisena tietosuojavaltuutettuna toimi vuodesta 1997 Reijo Aarnio.[4] Hänet valittiin kolmesti uudelle viisivuotiskaudelle sekä vuonna 2017 jatkokaudelle, joka kesti lokakuun 2020 loppuun saakka.[5] Viran nykyinen hoitaja on 1.11.2020 aloittanut oikeustieteen tohtori Anu Talus.[6]
Myös Euroopan unionin tasolla on ollut oma tietosuojavaltuutettunsa vuodesta 2001.[7]
Vuonna 2018 perustettu Euroopan tietosuojaneuvosto vastaa siitä, että tietosuojalainsäädäntöä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa EU-maissa. Neuvostossa ovat edustettuna kaikkien EU-maiden tietosuojaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu.[8]
Tietojen tarkastusoikeus Suomessa
Suomessa kaikki yritykset ja viranomaiset ovat velvollisia luovuttamaan rekisteröidyn pyynnöstä hänestä tallennetut tiedot hänelle itselleen tarkastettavaksi. Mikäli tiedot sisältävät virheitä, ne on korjattava. Tietyissä tilanteissa henkilö voi myös pyytää tietojensa poistamista.[9]
Tietosuojavaltuutetun apua saa, jos tarkastuspyynnöstä kieltäydytään tai rekisterinpitäjä ei korjaa virheellisiä tietoja. Jos tietojen luovutuksesta kieltäytyy, on yrityksen tai viranomaisen kerrottava lakiin perustuva syy kieltäytymiselle.[10]
Joissakin poikkeuksellissa tilanteissa, joissa rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta, kuten poliisin salaisissa rekistereissä olevien tietojen kohdalla, tietosuojavaltuutettu voi tarkastaa rekisteröidyn puolesta rekisteröityä koskevien tietojen lainmukaisuuden.
Tehtävät Suomessa
Tietosuojavaltuutetun tehtävät on määritelty määritelty EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa sekä kansallisessa tietosuojalaissa.
Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on käsitellä ja ratkaista tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevat asiat voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi tietosuojavaltuutetun toimisto edistää tietosuojaan liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien tunnettuutta ja antaa lausuntoja mm. valmisteilla olevaan lainsäädäntöön liittyvissä hankkeissa. Tietosuojavaltuutettu tekee yhteistyötä muiden eurooppalaisten tietosuojaviranomaisten kanssa sekä edustaa Suomea Euroopan tietosuojaneuvostossa.[1]
Tietosuojavaltuutetun seuraamuskollegion tehtävänä on määrätä tietosuoja-asetuksen mukaisia hallinnollisia sakkoja vakavista tietosuojarikkomuksista. Seuraamuskollegion muodostavat tietosuojavaltuutettu ja kaksi apulaistietosuojavaltuutettua.[11]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Suomen tietosuojavaltuutettu
- Euroopan tietosuojavaltuutettu (englanniksi)
- EU:n yleinen tietosuoja-asetus
- Tietosuojalaki (Arkistoitu – Internet Archive)
- Dataombudsmannen hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)