Tiibetiläiset

Tiibetiläiset ovat keskiaasialainen etninen ryhmä, jonka kotiseutu on Tiibet. Tiibetiläisiä on noin kuusi miljoonaa.^[4]

Tiibetiläiset
Songtsän Gampo Gendun Drup Tenzin Gyatso Jamphel Yeshe Gyaltsen Tsarong Alan Dawa Dolma Sogyal Rinpoche Yungchen Lhamo Penor Rinpoche
Merkittävät asuinalueet  Kiina 6 282 187 (2010)[1] Tiibet Sichuan Qinghai Gansu Yunnan  Intia 121 000 [2]    Nepal 20 000 [3]
Kielet	tiibet
Uskonnot	tiibetin buddhalaisuus, bön
Infobox OK

Tiibetiläisillä on omaleimainen kulttuuri, johon ovat vaikuttaneet muun muassa asuminen ankarissa vuoristo-olosuhteissa. Heidän pääuskontonsa on buddhalaisuus, jonka omaleimaista versiota kutsutaan länsimaissa useasti lamalaisuudeksi. Tiibetiläisten hengellinen johtaja on Dalai-lama. Tiibetiläiset puhuvat tiibetiä, joka jakaantuu useiksi toisilleen vaikeasti ymmärrettäväksi murteiksi.

Kiinan sortopolitiikan takia tiibetiläisiä asuu runsaasti pakolaisina Intiassa, Nepalissa ja länsimaissa. Tiibetiläiset ovat aika ajoin joutuneet Kiinassa todellisten sortotoimien kohteeksi, jossa heitä pyritty kiinalaistumaan monin eri tavoin, esimerkiksi tiibetiläisten omia uskonnollisia perinteitä on pyritty kieltämään taantumuksellisina.

Tiibetiläisten perimä on sopeutunut vuoriston vähähappiseen ilmaan. Tiibetiläisistä 88 %:lla on noin 8 000 vuotta sitten syntynyt mutaatio EGLN1-geenissä, jonka avulla heidän ruumiinsa ei ylireagoi vähähappiseen ilmaan. Henkilöillä ilman mutaatiota veren punasolut saattavat paisua, mikä voi johtaa sydänkohtaukseen. Toinen korkean asuinalueen sopeutuma löytyy geenistä EPAS1, jonka tiibetiläistä muotoa ei tavata missään muualla maailmassa. Geeni vaikuttaa veren happea kuljettavan hemoglobiinin määrään.^[5]