Turun hovioikeus

Turun hovioikeuden perusti 15. kesäkuuta 1623 antamallaan kuninkaallisella valtakirjalla Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf. Syyksi uuden hovioikeuden perustamiselle kuningas mainitsi valtuutuksessaan sen, että pitkät matkat ja korkeat kustannukset saivat monet Suomessa asuvat alamaiset luopumaan Tukholmaan matkustamisesta. Tästä syystä he eivät päässeet laillisiin oikeuksiinsa Svean hovioikeudessa. Uuden hovioikeuden perustaminen Suomeen takaisi siksi paremmin oikeuden ja oikeudenmukaisuuden tapahtumisen Ruotsin valtakunnassa, uskoi kuningas.

Ensimmäiseksi hovioikeuden presidentiksi ja samalla Suomen maaherraksi nimitettiin Nils Tuurenpoika Bielke.^[3] Hovioikeus toimi ensimmäiset vuotensa Turun linnassa ja Billsteenin talossa, josta se muutti Suurtorin laidalle niin sanottuun Kankaisten taloon 1671. Turun palon tuhottua Kankaisten talon hovioikeus muutti Turun akatemialle rakennettuun Akatemiataloon 1830, jossa se toimii edelleen. Hovioikeudella on tiloja käytössään myös Hämeenkadun varrella sijaitsevassa Gripen-rakennuksessa.

Turun hovioikeus toimi koko Suomen valitusasteena vuoteen 1776 asti, jolloin Vaasan hovioikeus perustettiin.

• Ahvenanmaan käräjäoikeus: Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund, Vårdö.
• Kanta-Hämeen käräjäoikeus: Forssa, Hattula, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Tammela, Ypäjä.
• Pirkanmaan käräjäoikeus: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kylmäkoski, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi.
• Varsinais-Suomen käräjäoikeus: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski TL, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa.

• Vapaaherra Nils Bjelke 1623−1630
• Bror Andersson Rålamb 1630−1632
• Vapaaherra Jöns Kurck 1632–1652
• Vapaaherra Erik Gyllenstjerna 1654–1657
• Vapaaherra Erik Sparre 1658–1673
• Vapaaherra Ernst Johan Creutz 1674–1684
• Kreivi Anders Lennartsson Torstenson 1685–1686
• Kreivi Robert Lichton 1687–1692
• Kreivi Gabriel Falkenberg 1693−1703
• Kreivi Otto Wilhelm Wellinck 1705–1708
• Kreivi Johan Creutz 1719–1726.
• Vapaaherra Gustaf Funck 1728 (ei astunut virkaan)
• Vapaaherra Samuel Åkerhjelm 1728−1739
• Kreivi Karl Frölich 1739−1743
• Vapaaherra Otto Reinhold Strömfelt 1743–1746, (ei astunut virkaan)
• Petter Silfversköld 1747–1758
• Adam Fredenstjerna 1758−1768
• Vapaaherra Johan Lagerflycht 1768–1774
• Vapaaherra Gabriel Lejonhufvud 1775−1780
• Vapaaherra Germund Karl Cederhjelm 1780−1788
• Fredrik von Post 1788−1795
• Jöran Wilhelm Lode 1796–1799
• Karl Arvid Hallenborg 1799–1803
• Vapaaherra Adolf Tandefelt 1805–1822
• Vapaaherra Adolf Fredrik von Willebrand 1822−1832
• Erik Wallensköld 1832−1840
• Carl Fredrik Richter 1840–1858
• Karl Robert Procopé 1858–1868
• Gustaf Fredrik Rotkirch 1868–1884
• Vapaaherra Lars Theodor von Hellens 1884–1896
• Emil Streng 1897–1905
• Daniel Woldemar Åkerman 1905–1910
• Vapaaherra Valde Hirvikanta 1910–1911 ^[4]
• Alfred Aleksi Käpy 1912–1925
• Frans Hugo Lilius 1925–1930
• Albert Alexander von Hellens 1930–1949
• Niilo Vihtori Filip Jaatinen 1950–1966
• Lars-Henrik Lilius 1966–1972
• Keijo Kalevi Heikola 1972–1988
• Touko Valter Kosonen 1988–1993
• Sven Ole Roos 1994–2000
• Antero Juho Lauri Palaja 2000–2012
• Timo Esko 2012–2015
• Kenneth Nygård 2016–2022
• Pekka Määttä 2022–

Rakennus kokonaisuudessaan.

• Turun hovioikeuden sivut
• Hovioikeuden herroista, Suomen Kuvalehti, 27.10.1923, nro 43, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot