Tytti Yli-Viikari
Tytti Tellervo Yli-Viikari (s. 17. lokakuuta[1] 1975[2]) toimi Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajana vuodesta 2016.[2] Hänet pidätettiin virasta huhtikuussa 2021 ja irtisanottiin saman vuoden kesäkuussa. Maaliskuussa 2022 hänet irtisanottiin myös VTV:n ylijohtajan virasta, josta hän oli ollut virkavapaalla[3]. Aiemmin Yli-Viikari oli toiminut tarkastusvirastossa johdon asiantuntijana ja esikuntapäällikkönä. Ennen tarkastusvirastoon siirtymistään Yli-Viikari työskenteli valtiovarainministeriössä.[4][5]
Elämä
Opiskelu
Yli-Viikari on vuonna 1997 suorittanut M.A. in Culture and Communication Studies -yliopistotutkinnon estetiikasta Pariisissa Panthéon-Sorbonne-yliopistossa sekä vuonna 1999 täydennyskoulutukset Master in European Politics and Administration College of Europessa Bruggessa ja vuonna 2001 Master in Public Administration, Diplôme de l’ENA Ranskan hallintokorkeakoulussa.[4]
Ura
Yli-Viikari on työskennellyt aiemmin valtiovarainministeriössä.[5] VTV:ssä hän toimi ennen pääjohtajan virkaa johdon asiantuntijana, esikuntapäällikkönä ja ylijohtajana.[4] Yli-Viikari valittiin marraskuussa 2015 eduskunnan täysistunnossa yksimielisellä 157 äänen päätöksellä VTV:n pääjohtajaksi Tuomas Pöystin siirryttyä lokakuun 2015 alussa sote-uudistuksen projektijohtajaksi.[6]
Poliittinen toiminta
Yli-Viikari on nykyisin sitoutumaton, mutta hän oli vihreiden ehdokkaana Vihdissä vuoden 2004 kuntavaaleissa. Yli-Viikari sai 41 ääntä eikä tullut valituksi.[7]
Väärinkäytösepäilyt ja irtisanomiskäsittely
Huomautus ja väärinkäytösepäilyt 2020–2021
Eduskunnan oikeusasiamies antoi joulukuussa 2020 huomautuksen lainvastaisesta menettelystä[8] Yli-Viikarille ja VTV:n hallintojohtajalle Mikko Koiraselle. Huomautus koski sitä, että Yli-Viikari ja Koiranen olivat tehneet keväällä 2016 sopimuksen, jolla viraston ylitarkastajalle maksettiin ilman työvelvoitetta vuoden 2016 jälkipuoliskolta täyttä palkkaa ja vuoden 2017 alusta heinäkuun 2018 loppuun asti puolikasta palkkaa.[9]
Yli-Viikarin toimien epäselvyyksistä kerrottiin mediassa maaliskuussa 2021. Laskujäljennösten mukaan hän oli käyttänyt työnantajansa luottokorttia henkilökohtaisiin tarkoituksiin, kuten ”hiusmuotoiluvalmennuksiin”.[10] Myös Keskusrikospoliisi selvitti viraston toimintaa.[11] Eduskunnan puhemiehistö esitti kansliatoimikunnalle Yli-Viikarin virastapidättämistä.[12] 8. huhtikuuta kansliatoimikunta päätti yksimielisesti pidättää Yli-Viikarin virasta KRP:n esitutkinnan ajaksi.[13]
Iltalehden mukaan VTV:ssä on Yli-Viikarin toimikaudella sensuroitu viraston tekemiä tarkastuksia esimerkiksi poistamalla tarkastusraporteista kriittisimpiä kohtia. VTV:n tehtävänä on valvoa valtion varojen käyttöä. Se tekee tarkastuksia eri alueista ja laatii tarkastuksista raportteja. Iltalehden mukaan Yli-Viikarin aikana tarkastustoimintaa kuitenkin vähennettiin ja tarkastuskertomusten sävyä pehmennettiin.[14] Myös Helsingin Sanomat kertoi tarkastustoiminnan vähentyneen Yli-Viikarin virkakaudella.[15]
Eduskunnan käsittely 2021
Eduskunnan kansliatoimikunta esitti kesäkuussa 2021 Yli-Viikarin erottamista virasta. Esitystä pidettiin historiallisena, sillä eduskunta ei ole aiemmin puuttunut vastaavalla tavalla riippumattoman viraston ylimmän johdon toimiin. Kansliatoimikunnan mukaan ”luottamus Tytti Yli-Viikarin edellytyksiin ja kykyyn toimia Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajana on kokonaisuutena arvioiden hänen toimintansa johdosta romahtanut”. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen korosti, että pääjohtaja ei voi väistää vastuuta vierittämällä sitä alaisilleen.[16][17]
Eduskunta päätti kesäkuun lopulla täysistunnossa Yli-Viikarin irtisanomisesta. Asiasta ei äänestetty, sillä kansliatoimikunnan esitykseen ei tullut vastaesityksiä.[18]
Syyte ja tuomio
Syyttäjä nosti lokakuussa 2021 Yli-Viikaria vastaan syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta. Syyte törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä koski keväällä 2016 tehtyä sopimusta, jonka perusteella tarkastusviraston virkamiehelle maksettiin palkkaa ilman työvelvoitetta. Syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta liittyivät siihen, että Yli-Viikarin epäiltiin käyttäneen virkamatkoilla kertyneitä Finnairin palkintopisteitä omiin yksityiskuluihinsa. Yli-Viikari kiisti syytteet.[19] Hän vetosi epäselvään ohjeistukseen. VTV oli kuitenkin aiemmin tarkastanut valtionhallinnon matkustamista ja ohjeistanut kanta-asiakasohjelmista saatujen etujen käyttöä. VTV:n ohjeistuksen mukaan pisteitä ei olisi saanut käyttää yksityismenoihin.lähde?
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Yli-Viikari 28. tammikuuta 2022 virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kavalluksesta 80 päiväsakkoon, joista tuli maksettavaa 1 680 euroa. Oikeudenkäyntikulut mukaan lukien maksettavaa tuli 75 000 euroa.[20] Helsingin hovioikeus tuomitsi Yli-Viikarin kesäkuussa 2023 virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kavalluksesta kolmen kuukauden ja kymmenen päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.[21] Syyskuussa 2023 korkein oikeus ei myöntänyt Yli-Viikarille valituslupaa, joten hovioikeuden tuomio jäi voimaan.[22]
Kirjat oikeuden istunnossa
Plutarkhoksen teos Plutarkhos. Mielen tyyneydestä sai julkisuutta, kun Tytti Yli-Viikari kantoi sitä kädessään poistuessaan huhtikuussa 2021 eduskunnan kansliatoimikunnan istunnosta, jossa käsiteltiin hänen eroaan valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan virasta.[23][24]
Yli-Viikarilla oli jälleen merkittävän ajattelijan teos mukana, kun hän joulukuussa 2021 astui Helsingin käräjäoikeuteen. Teos oli Saadin Ruusutarha.[25][26] Toisessa joulukuun oikeudenkäynnissä Yli-Viikarilla oli mukanaan Olli Sinivaaran runoteos Puut.[27][28]
Irtisanomisen käsittely hallinto-oikeudessa
Helsingin hallinto-oikeus katsoi helmikuussa 2023, että Yli-Viikarin pidättäminen virantoimituksesta ja irtisanominen sekä VTV:n pääjohtajan että ylijohtajan viroista olivat lain mukaisia.[29] Yli-Viikari ilmoitti hakevansa päätökseen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.[30] Syyskuussa 2023 Yli-Viikari ei saanut korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa irtisanomisistaan, joten irtisanomiset tulivat lainvoimaisiksi.[31]
Yksityiselämä
Yli-Viikari opiskeli ja asui 15 vuotta Ranskassa, josta palasi Suomeen vuonna 2004. Yli-Viikarin puoliso on ranskalainen. Perheessä on viisi lasta. Yli-Viikari on toiminut Suomen naisten rugbymaajoukkueen päävalmentajana ja Suomen Rugbyliiton varapuheenjohtajana.[32]
Tytti Yli-Viikarin isä on keraamikko ja emeritusprofessori Tapio Yli-Viikari.[33]