Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopisto (ISY[1], engl. University of Eastern Finland, lyhenne UEF[2]) on Joensuussa ja Kuopiossa toimiva yliopisto.[3]
| Itä-Suomen yliopisto | |
|---|---|
 | |
 Joensuun kampuksen päärakennus, Carelia. | |
engl. University of Eastern Finland | |
| Perustettu | 2010 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori | Jukka Mönkkönen (julkisoik.) Tapio Määttä (akat.) |
| Dekaani | Janne Pietarinen, Kari Lehtinen, Jussi Pihlajamäki ja Sari Rissanen |
| Henkilökunta | 3 200 |
| Opiskelijoita | 16 000 |
| Sijainti | Joensuu ja Kuopio, Suomi |
| Kampus | Joensuu ja Kuopio |
| Sivusto | www.uef.fi |
Yliopisto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010, kun Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät. Yliopistossa on noin 16 000 tutkinto-opiskelijaa ja 3 200 työntekijää[4]. Opetusta tarjotaan 12 koulutusalalla ja lähes sadassa pääaineessa tai koulutusohjelmassa.[5][3][6][7]
Tiedekunnat ja kampukset
Itä-Suomen yliopistossa on neljä tiedekuntaa:[8]
- Filosofinen tiedekunta (Joensuu)
- Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta (Joensuu, Kuopio)
- Terveystieteiden tiedekunta (Kuopio)
- Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta (Joensuu, Kuopio)
Tiedekunnista erillisiä yliopisto-organisaation osia ovat apteekki, kielikeskus ja kirjasto sekä jatkuvan oppimisen keskus.[8]
Itä-Suomen yliopiston kampukset ovat Joensuussa ja Kuopiossa.
Hallinto ja organisaatio
Itä-Suomen yliopisto on julkisoikeudellinen laitos, jonka hallinnosta vastaavat hallitus, rehtorit, yliopistokollegio, tiedekuntaneuvostot ja dekaanit.
Käytännön hallintotehtäviä hoitavat yliopistopalvelut.
Hallitus
Hallitus päättää yliopiston toiminnan keskeisistä tavoitteista ja strategiasta. Hallitus valitsee myös yliopiston rehtorit.
Itä-Suomen yliopiston hallituksessa on 10 jäsentä, joista neljä yliopistoyhteisön ulkopuolelta. Nykyisen hallituksen toimikausi on 1.1.2022–31.12.2025[9].
Yliopiston sisäiset jäsenet:
- Professori Maria Lähteenmäki
- Professori Ursula Schwab
- Tietoasiantuntija Tomi Rosti
- Yliopistonlehtori Erkki Pesonen
- Opiskelija Aleksi Kinnunen
- Opiskelija Miska Tanskanen
Ulkopuoliset jäsenet:
- Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen (hallituksen puheenjohtaja)
- Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander (hallituksen varapuheenjohtaja)
- Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian
- Inklusiiv-yhteisön perustaja Katja Toropainen
Rehtorit
Itä-Suomen yliopistossa on kaksi rehtoria: rehtori Jukka Mönkkönen (2015–2019, 2020–2024)[10] ja akateeminen rehtori Tapio Määttä (1.1.2020–).[11][12] Rehtori hoitaa uuden yliopistolain tarkoittamia rehtorin tehtäviä. Akateeminen rehtori vastaa opetukseen, tutkimukseen, tutkimusrahoitukseen ja kansainvälisiin asioihin liittyvistä tehtävistä. Rehtorien toimikausi on viisi vuotta.
Yliopistokollegio
Yliopistokollegio on yliopistoyhteisöstä muodostuva toimielin, johon kuuluu 24 jäsentä. Sen tärkeimpänä tehtävänä on päättää hallituksen jäsenmäärästä ja toimikaudesta. Se valitsee myös hallituksen niin sanotut ulkopuoliset jäsenet, vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja rehtoreille.[13]
Opetus ja tutkimus
Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen monialaisimmista yliopistoista. Opetusta tarjotaan 13 koulutusalalla ja noin sadassa pääaineessa tai koulutusohjelmassa. Yliopistoon valitaan vuosittain noin 3 300 uutta opiskelijaa[14].[7][3]
Vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentajana Itä-Suomen yliopisto hakee ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin monitieteisen tutkimuksen ja työelämän tarpeita vastaavan koulutuksen avulla. Tieteidenvälisiä ratkaisuja -strategiassaan yliopisto on määritellyt neljä tutkimuksen profiilialuetta, jotka ovat
- Ikääntyminen, elintavat ja terveys
- Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa
- Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat
- Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys
Kunkin profiilialueen ydin muodostuu tutkimuksen fokusalueista, joiden vahva osaaminen ja vahvistettavan osaamisen tarpeet on tunnistettu.[15]
Kansainvälinen toiminta
Yliopistolla on yhteistyösopimuksia johtavien yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa eri puolilla maailmaa. Strategisia yhteistyöalueita ovat erityisesti Eurooppa ja Pohjois-Amerikka sekä nousevat taloudet, erityisesti Kiina ja Venäjä.
Yliopistolla on Nanjingin yliopiston kanssa yhteinen ympäristötutkimuskeskus, The Sino-Finnish Environmental Research Centre (SFERC). Se keskittyy ympäristötieteiden tutkimukseen. SFERC on ensimmäinen suomalaisten yliopistojen Kiinaan perustama etäkampus.[16]
Kansainväliset vertailut
Itä-Suomen yliopisto on toimintansa käynnistymisestä alkaen päässyt vuosittain mukaan useille ranking-listoille, joilla noteerataan maailman parhaat yliopistot. Vuosina 2018–2019 Itä-Suomen yliopisto oli maailman 400–500 parhaan joukossa Academic Rankings of World Universities -, Times Higher Education World University Rankings - ja QS World University Rankings -listoilla. Vuonna 2023 sijoitus QS World University Ranking -listalla oli 551-560 parhaan joukossa ja sijoitus Times Higher Education World University Rankings -listalla 601-800 parhaan joukossa[17].
Tieteenalakohtaisessa vertailussa Itä-Suomen yliopisto on sijoittunut useilla aloilla maailman parhaiden yliopistojen joukkoon. Yliopisto on listattu maailman parhaisiin myös alle 50 vuotta toimineiden yliopistojen vertailuissa.[18]
Laatutyö
Laatutyö ja kestävä kehitys ovat osa yliopiston jokapäiväistä toimintaa.
Itä-Suomen yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) arvioinnin viimeisimmäksi 3.3.2023 ja yliopisto sai laatuleiman, joka on voimassa seuraavat kuusi vuotta. Hyväksytty auditointi on osoitus siitä, että Itä-Suomen yliopiston toiminta ja laatujärjestelmä täyttävät sekä kansalliset kriteerit että eurooppalaiset korkeakoulujen laadunvarmistusta koskevat kriteerit.[19]
Historia
Yliopistot Joensuussa ja Kuopiossa
Itä-Suomen yliopiston perustamisesta keskusteltiin jo 1950-luvun puolivälissä. Aikeena oli perustaa yliopisto Lappeenrantaan, mutta lopulta sinne perustettiin teknillisiin tieteisiin keskittynyt Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu. Joensuuhun, jossa vuodesta 1953 oli toiminut vuonna 1880 perustettu Sortavalan seminaari, päätettiin perustaa humanististen tieteiden ja luonnontieteiden aloilla toimiva Joensuun korkeakoulu, Kuopioon lääketieteeseen ja hammaslääketieteeseen keskittynyt Kuopion korkeakoulu. Lait Joensuun ja Kuopion korkeakoulujen perustamisesta vahvistettiin vuonna 1966, ja Joensuun korkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1969. Kuopion korkeakoulu perustettiin 1972, ja samana vuonna Kuopion keskussairaalasta tuli Kuopion yliopistollinen sairaala. Vuonna 1984 korkeakoulujen nimet muutettiin Joensuun yliopistoksi ja Kuopion yliopistoksi.[20][21]
Uusi Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopiston valmistelu käynnistyi helmikuussa 2007, kun professori Reijo Vihkon johtama työryhmä luovutti opetusministeri Antti Kalliomäelle ehdotuksensa Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhteistyön tiivistämiseksi. Alkuperäisenä tavoitteena oli yliopistojen muodostama liitto, mutta sittemmin tavoitteeksi otettiin yhdistyminen, jonka myötä entiset yliopistot lakkautettaisiin.[22] Valmistelun alkuvaiheessa käytetty nimi "Itä-Suomen liittoyliopisto" tarkentui syksyllä 2007 Itä-Suomen yliopistoksi.[23]
Itä-Suomen yliopiston suunnitteluhanketta rahoitettiin yhtenä opetusministeriön korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen kärkihankkeista. Rahoituksella käynnistettiin muun muassa yhteisiä uusia tutkimushankkeita. Helmikuussa 2008 varmistui tutkinnonanto-oikeus kauppatieteessä[24] ja maaliskuussa 2009 vahvistui hammaslääkärikoulutuksen saaminen uuteen yliopistoon.[25]
Vuonna 2020 Itä-Suomen yliopistolle myönnettiin logopedian (puheterapian) koulutusvastuu. [26] Tekniikan alan koulutusvastuu myönnettiin vuonna 2022 ja diplomi-insinöörien koulutus käynnistyy syksyllä 2023[27].
