Udoralaiset

Udoralaiset eli Udoran komit (komiksi удорасаяс, udorasajas, ven. удорцы, udortsy; удорские коми, udorskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteelinen ryhmä. He asuvat Mezenin ja sen sivujoen Vaškan yläjuoksuilla Komin tasavallan Udoran piirissä.^[1]

Komeja muutti Vaška- ja Pinega-jokien varsille 1200–1300-luvuilla ja Mezenin yläjuoksulle 1500-luvun alusta lähtien. Vaškalle muutto tapahtui Vytšegdan alajuoksulta ja Mezenille Vym-joen varrelta. Vaškan ja Pinegan seuduilla komeihin sekoittui itämerensuomalaisia tapaileentakaisia tšuudeja ja vepsäläisiä. Näiden kontaktien ja Pinegalta tapahtuneen paluumuuton seurauksena Vaška-joelle muodostui erityinen komiryhmä. Mezenin yläjuoksun ryhmä syntyi venäläisten ja nenetsien sulautuessa komisiirtolaisiin. Vaškalta Mezenille 1600–1700-luvuilla tapahtuneen muuton seurauksena ryhmät lähentyivät toisiaan ja 1800-lukuun mennessä muodostui yhtenäinen Udoran komien ryhmä.^[1]

Udoran komeilla on oma murre, jossa on huomattava määrä vepsäläisiä ja venäläisiä lainasanoja. Antropologiselle tyypille ovat ominaisia vienanmereläiset ja itäbalttilaiset piirteet. Tärkeimpiä elinkeinoja olivat 1800-luvun puoliväliin saakka metsästys ja kalastus. Maanviljelyn ja karjanhoidon sekä metsänhakkuun ja muiden kausitöiden merkitys lisääntyi 1900-luvun alkuun tultaessa. Vähäisessä määrässä harjoitettiin myös poronhoitoa.^[2]

Udoralaisten perinteisissä asumuksissa, vaatetuksessa, ruokakulttuurissa ja häätavoissa on piirteitä, jotka erottavat heidät muista komeista. Käsityötaiteelle ominainen piirre on Mezenin venäläisten ja komien yhteinen puunmaalausperinne.^[2]