Ungavanlahti

Ungavanlahti

Ungavanlahden sijainti Kanadan Hudsoninsalmen eteläosassa

Ungavanlahti (engl. Ungava Bay, ransk. Baie d'Ungava, inuktitutiksi ᐅᖓᕙ ᑲᖏᖅᓗᒃ/ungava kangiqluk) on noin 320 kilometriä pitkä ja suuaukoltaan 260 (tai 265^[1]) kilometriä leveä merenlahti Hudsoninsalmen eteläosassa Kanadassa. Lahden enimmäissyvyys on 298 metriä. Suurimpia lahteen laskevia jokia ovat Feuilles, Arnaud, Baleine ja George.^[2] Ungavanlahti on kansainvälisessä IHO:n merialuejaottelussa osa Hudsoninsalmea.^[3]

Lahti kuuluu hallinnollisesti pääosin Quebecin provinssiin, mutta lahdella oleva 1 427 neliökilometrin laajuinen saari, Akpatok Island on osa Nunavutin territoriota. Saari kohoaa enimmillään 283 metriä merenpinnan yläpuolelle.^[2][1]

Ungavanlahden lounaisosan Leaf Basin tunnetaan poikkeuksellisen suuresta vuorovesivaihtelustaan sekä nopeista, vaarallisista vuorovesivirroistaan.^[1] Lahti on yksi maailman kuudesta suurimpien vuorovesivaihteluiden alueista, joilla havaitaan säännöllisesti yli 10 metrin vuorovesivaihtelu.^[4] Erään lähteen mukaan juuri Ungavanlahden lounaisosan Leaf Basin ja Fundynlahden koillisosan Minas Basin ovat maailman suurimman vuorovesivaihtelun alueet.^[5] NOAA:n mukaan keskimääräisen vuorovesivaihtelun (springtide) arvoissa Ungvanlahden Leaf Laken mittauspiste sijoittuu toiseksi useiden (tiheämmin asutun) Fundynlahden Minas Basinin seudun mittauspisteiden jälkeen.^[6]

Lahti on jäässä marraskuusta kesäkuulle.^[1] Sen kylmissä vesissä viihtyvät sekä hylkeet että nieriät, ja näitä paikallinen inuittiväestö metsästää ja kalastaa. Jääkarhuja ja mursuja muuttaa Hudsoninsalmesta lahden länsiosiin ajojäiden mukana, ja näitä eläimiä saattaa olla kesällä runsaslukuisesti Akpatokin saarella.^[1]

Lahden rannikkoalueilta on löydetty runsaasti mineraalivaroja, esimerkiksi rautamalmiesiintymiä lahden länsiosasta. Koska Ungvanlahti on vapaa jäästä vain neljä kuukautta vuodessa, suuri osa malmista välivarastoidaan Grönlannissa tai Newfoundlandissa myöhempää laivausta varten.^[2]