Ussuri
Ussuri (ven. Уссури, kiin. 乌苏里江, Wǔsūlǐ Jiāng) on pohjoiseen virtaava Amurin sivujoki Venäjän kaukoidän ja Kiinan rajalla. Ussurin pituus on 897 kilometriä ja valuma-alueen pinta-ala 193 000 km2. Joella on suuria tulvia.[1]
| Ussuri | |
|---|---|
 | |
| Alkulähde | Sihote-Alin-vuoristo (koordinaatit noin , 134.430°E), Primorjen aluepiiri, Venäjä |
| Laskupaikka | Amur (laskukohta , 135.064°E, Habarovsk) |
| Maat | Venäjä, Kiina |
| Pituus | 897 km |
| Alkulähteen korkeus | 1682 m |
| Virtaama | 1150 m³/s |
| Valuma-alue | 193 000 km² |
Ussuri saa alkunsa Primorjen aluepiirissä läheltä Tyynenmeren rannikkoa, Vladivostokin koillispuolelta, Sihote-Alin-vuoriston rinteiltä. Se yhtyy etelästä Kiinan ja Venäjän rajana virtaavaan Sungatša-sivujokeensa noin 200 km Hankajärvestä alavirtaan. Sitten se virtaa rajajokena pohjoiseen ja yhtyy Amuriin Habarovskin kaupungin kohdalla (, 135.064°E).
Ussuri ja Sungatša ovat kesäaikaan navigointikelpoisia 750 km:n matkalla Amurista ylävirtaan. Ussuri jäätyy marraskuun puolivälissä ja sulaa huhtikuun puoliväliin mennessä.[2]
Ussurijoen rajaselkkaus 1969
- Pääartikkeli: Ussurin rajavälikohtaus
Kiista Neuvostoliiton ja Kiinan kansantasavallan rajalinjasta kylmän sodan aikakaudella johti aseelliseen rajaselkkaukseen Ussurijoen keskijuoksulla Damanskin saarella maaliskuussa 1969. Yhteenotoissa kuoli noin 60 neuvostosotilasta ja tuntematon määrä kiinalaisia. Valtioiden välirikkoon liittyi tuolloin suuremman kansainvälisen konfliktin uhka. Kiista laukesi paikallisesti syyskuussa 1969, mutta rajasta sovittiin lopullisesti vasta Neuvostoliiton hajottua, vuonna 2004.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ussuri Wikimedia Commonsissa
