Vaasan helluntaiseurakunta
Vaasan helluntaiseurakunta eli Vaasan Siion-seurakunta on Vaasassa toimiva helluntaiherätykseen kuuluva seurakunta. Helluntaiseurakunta on perustettu vuonna 1936, jolloin saarnaaja Oskar Tillander saapui johtajaksi ruotsinkielisen Sion-seurakunnan suomenkieliselle ryhmittymälle.[1] Vaasan helluntaiseurakunta on Suomen Helluntaikirkon jäsenseurakunta.[2]
| Vaasan helluntaiseurakunta | |
|---|---|
 | |
 Vaasan helluntaiseurakunnan toimitilat osoitteessa Asemakatu 24. | |
| Suuntautuminen | Helluntaiherätys |
| Kirkkokunta | Suomen helluntaikirkko |
| Perustettu | 1936 |
| Johtava pastori | Tero Koivisto |
| Pääkirkko | Asemakatu 24 65100 Vaasa |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Helluntaiseurakunnan johtavana pastorina toimii Tero Koivisto.[3]
Historia
Alkuvaiheet
Vaasan suomenkielinen helluntaiseurakunta perustettiin 21. huhtikuuta 1936 ja nimeksi hyväksyttiin Siion-seurakunta. Alkuvaiheissa seurakuntaan liittyi jäseniä Vaasan ruotsinkielisestä Sion-seurakunnasta sekä Ilmajoen Elim-seurakunnasta.[1] Alkujaan seurakunta kokoontui Kirjapaino Framin piharakennuksessa Kauppapuistikolla. Pian seurakunta sai omat tilansa, kun se vuokrasi huoneiston Kasarmikatu 15:stä rukoushuonekäyttöön. Rukoushuoneen avajaistilaisuus järjestettiin 20. syyskuuta 1936. Juhlapuhujana tilaisuudessa oli ruotsinkielisen seurakunnan johtaja C. M. Söderman.[4] Ensimmäisten vuosien aikana seurakunnan jäsenmäärä oli vähäinen ja naisvaltainen. Sukupuolijakauman vuoksi esimerkiksi vanhimmiston valitseminen oli hankalaa. Vuonna 1941 vanhimmistoon valittiin Juho Alangon ja Jalmari Lehtimäen rinnalle Alli Loukkola ja Hilda Juusela.[5]
Alkuvaiheissa helluntaiseurakunta lahjoitti tukea Lauri Joutsenon lähetystyötä varten. Vuonna 1938 Joutsenosta tuli helluntaiseurakunnan oma lähetyssaarnaaja, jonka asemapaikaksi muodostui Sha-Ho-Chemin Kiinassa. Joutseno palasi Kiinasta joulun alla 1946.[4]
Sota-aika
Toisen maailmansodan syttyessä myös seurakunnan saarnaajat joutuivat muiden miesten mukana talvisotaan. Seurakunnan toiminnasta sota-aikana on jäänyt pöytäkirjoihin vain muutamia mainintoja, eikä kuukausittaisia seurakuntakouksia voitu pitää enää säännöllisesti. Helluntaiseurakuntien osallistuminen aseelliseen sodankäyntiin jäi omantunnonkysymykseksi. Sota-aika toikin aseettoman palveluksen valinneita miehiä myös seurakuntaan. Miehet olivat töissä muun muassa Korsholman koulutilalla ja Valtionrautateiden konepajalla.[6]
Henkilöt
Seurakunnan johtajat
| Muita työntekijöitä
|
Vaasalaisia julistajia
|
|
Katso myös
Lähteet
- Tillander, Asta & Reima Tillander: Vaasan helluntaiseurakunta 1936-1986. Ykkös-Offset Oy: Vaasan helluntaiseurakunta, 1986. ISBN 951-0-32050-1.