Verivampyyrit
Verivampyyrit eli verenimijät (Desmodontinae) on lehtikuonolepakoiden heimoon kuuluva lepakoiden alaheimo, joka toisinaan luokitellaan omaksi Desmontidae-heimokseen.[1][2]
| Verivampyyrit | |
|---|---|
 Isoverenimijä (Desmodus rotundus) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Lepakot Chiroptera |
| Heimo: | Leikot Phyllostomidae |
| Alaheimo: | Verivampyyrit[1] Desmodontinae Bonaparte, 1845 |
| Suvut [2] | |
| |
| Katso myös | |
Verivampyyrien alaheimoon kuuluu kolme nykyisin elävää lajia, joista jokainen luetaan omaan sukuunsa. Lajit ovat isoverenimijä eli vampyyri (Desmodus rotundus), jalkapoimuvampyyri (Diaemus youngi) ja Diphylla ecaudata.[2]
Verivampyyrien pään ja vartalon yhteispituus on 63–93 mm ja käsivarren pituus 50–63 mm. Verivampyyreja tavataan Meksikossa ja Keski-Amerikassa. Nimensä mukaisesti ne käyttävät verta pääasiallisena ravintonaan. Diaemus ja Diphylla -lajit käyttävät lähinnä lintujen, Diphylla joskus myös pienten nisäkkäiden verta. Isoverenimijä on lajeista ainoa, joka imee säännöllisesti nisäkkäiden verta ja voi purra myös ihmistä.[3]
Katso myös
- Valevampyyrit (Megadermatidae)
- Vampyyrileikko eli isovampyyri (Vampyrum spectrum)