Wassermannin koe

Wassermannin koe on vanhin kupan toteamiseksi käytetty seerumireaktio, jonka kehitti August von Wassermann. Sen perusteena on, että potilaan veriherassa olevat vasta-aineet reagoivat lehmän sydänlihasta uuttamalla valmistetun niin sanotun Wassermannin antigeenin kanssa. Samanlaisen reaktion voivat auttaa eräät muutkin taudit, kuten malaria, tuhkarokko, jotkut reumataudit ja mononukleoosi sekä isorokkorokotus.[1]

Lähteet

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.