Zhengtong

Zhu Qizhen oli keisari Xuanden eli Zhu Zhanjin ja hänen toisen vaimonsa, keisarinna Sunin poika. Zheng­tongin hallitsija­kauden alussa Ming-dynastia oli mahtinsa huipulla Xuanden pätevän hallinnon ansioista. Zhengtong tuli ensimmäisen kerran keisariksi kahdeksan vuoden iässä ja oli dynastian ensimmäinen lapsi­keisari, ja muilla, etenkin eunukki Wang Zhengillä oli häneen suuri vaikutus­valta. Zhengtong luotti äysin Wangin neuvoihin ja ohjaukseen.

Vuonna 1449, 22-vuotiaana, keisari Zhengtong joutui mongolien vangitsemaksi, kun hän Wang Zhenin neuvosta itse johti Tumun taistelua Esen Taishin johtamia mongoleja vastaan ja hävisi taistelun. Keisarin joutuminen vihollisen vangiksi oli Ming-dynastialle kova isku, ja seurannut kriisi olisi vähällä johtanut dynastian kukistumiseen, mutta sen pelasti huomattava ministeri Yi Qian. Vaikka Zheng­tong oli mongolien vankina, hänestä tuli sekä Tayisung Khan Toghtoa Bukhan (1416–1453) että tämän opettajan Taishi Esenin hyvä ystävä. Jotta Kiinaa kohdannut kriisi saatiin ratkaistuksi, Zheng­tongin nuorempi veli Zhu Qiyu asetettiin samaan aikaan keisariksi nimellä Jingtai. Tämä alensi Zheng­tongin asemaa, mutta hänelle myönnettiin arvonimi "suuri keisari".

Tumun taistelun aiheuttama kriisi vaikutti ratkaisevasti siihen, että vanha ja välillä jo rappeutunut Kiinan muuri rakennettiin Ming-dynastian aikana uudestaan suojaksi mongoleja vastaan.^[2]

Keisari Zhengtong vapautettiin jo vuoden kuluttua, vuonna 1450, mutta kun hän palasi Kiinaan, hänen veljensä määräsi hänet välittömästi kotiarestiin, jota kesti melkein seitsemän vuotta. Hän asui tällöin Kielletyn kaupungin eteläisessä palatsissa, eikä keisari Jingtai antanut hänen pitää juuri mitään yhteyttä ulkopuolisiin. Zhengtongin poika, myöhempi keisari Chenghua, menetti kruunun­prinssin arvonsa, joka siirrettiin Jingtain omalle pojalle. Tämäkin toimenpide oli suuri isku Zhengtongia vastaan, mutta uusi kruunun­prinssi kuoli pian sen jälkeen. Surun murtamana keisari Jingtai sairastui, ja Zhengtong päätti syrjäyttää hänet palatsi­vallan­kumouksella, jonka tuloksena hän lopulta pääsi uudestaan keisariksi. Toiselle hallitsija­kaudelleen hän antoi nimen Tianshun, joka merkitsee "taivaalle kuuliaista", ja hän hallitsi vielä seitsemän vuotta.

Elokuun 6. päivänä 1461 keisari Tianshun antoi julistuksen, joka varoitti hänen alamaisiaan siitä, että heidän oli oltava uskollisia kruunulle eikä heidän pitänyt rikkoa lakeja.^[3] Viesti oli tarkoitettu etenkin kenraali Cao Qinille, joka oli riitautunut keisarin kanssa annettuaan yhden alaisensa tappaa erään miehen, jota Ming-dynastian virkamiehet aikoivat kuulustella saadakseen tietoa Caon laittomista ulkomaisista kauppatoimista.^[3] Seuraavana päivänä Cao Qin ja hänen mongolialaiset sota­joukkonsa nousivat kapinaan keisari Tianshunia vastaan ja yrittivät syöstä hänet vallasta. ^[4] Kuitenkin jo varhain aamulla Ming-dynastian huomattavat mongoli­syntyiset kenraalit Wi Jin ja Wu Cong saivat hankkeen tietoonsa ja tiedottivat asiasta välittömästi.^[5] Keisari ja hänen hovinsa ryhtyivät tarpeellisiin varotoimiin ja sulkivat palatsin portit.^[6] Samana aamuna pää­kaupungissa seuranneen rynnäkön aikana yleisten töiden ministeri ja keisarillisen kaartin komentaja surmattiin, ja kapinalliset sytyttivät Kielletyn kaupungin portit tuleen.^[4] Itäinen ja läntinen portti kuitenkin säilyivät, kun rankkasade sammutti palot.^[7] Taistelut kaupungissa kestivät melkein koko päivän. Niiden aikana kolme Cao Qinin veljeä saivat surmansa, ja Qin itse haavoittui molemmista käsi­varsistaan. Kun kapina oli epä­onnistunut, Qin pakeni kotiinsa, ja välttyäkseen teloitukselta hän teki itsemurhan hyppäämällä muurin ympäröimällä pihallaan olleeseen kaivoon.^[8]

Keisari Tianshun kuoli 37-vuotiaana vuonna 1464, ja hänet haudattiin Yulingin (裕陵) hauta­kammioon Ming-dynastian hautausmaalle.

• Isä: keisari Xuande
• Äiti: keisarinna Xiao Gong Zhang

• Keisarinna Zhuang Rui (孝莊睿皇后), sukunimeltään Qian (錢) (k. 1468), avioitui keisari Zhengtongin kanssa 1442, menetti keisarinnan arvonsa vuonna 1449 samalla kun Zhengtong menetti keisariutensa, mutta sai arvonsa takaisin vuonna 1457; sai poikapuolensa keisari Chenghuan hallitsessa arvonimen Leskikeisarinna Ciyi (慈懿皇太后).
• Keisarinna Xiao Su (孝肅皇后), sukunimeltään Zhou (周) (k. 1504), Zhou Nengin (周能) tytär, säilytti Jalosukuisen puolison (貴妃) arvonsa, vuodesta 1487 lähtien leskikeisarinna Sheng Ci Ren Shou (聖慈仁壽皇太后), pojanpoikansa Hongzhin aikana Suuri leskikeisarinna (太皇太后); ei koskaan eläessään käyttänyt keisarinnan arvonimeä, mutta kuoltuaan häntä kunnioitettiin keisarinnana. Prinsessa Chongqingin ja keisari Chenghuan äiti.
• Jing Zhuang An Mu Chen (靖莊安穆宸妃), sukunimeltään Wan (萬)
• Duan Jing An He Hui (端靖安和惠妃), sukunimeltään Wang (王)
• Zhuang Jing An Rong Shu (莊靜安榮淑妃), sukunimeltään Gao (高)
• Gong Duan Zhuang Hui De (恭端莊惠德妃), sukunimeltään Wei (韋)
• Gong He An Jing Shun (恭和安靜順妃), sukunimeltään Fan (樊) (1414–1470), entered the imperial court in 1427, created a concubine of the Zhengtong Emperor in 1457
• Zhuang Xi Duan Su An (莊僖端肅安妃), sukunimeltään Yang (楊)
• Zhao Su Jing Duan Xian (昭肅靖端賢妃), sukunimeltään Wang (王)
• Zhen Shun Yi Gong Jing (貞順懿恭敬妃), sukunimeltään Liu (劉)
• An He Rong Jing Li (安和榮靖麗妃), sukunimeltään Liu (劉)
• Duan Zhuang Zhao (端莊昭妃), sukunimeltään Wu (武)
• Gong An He (恭安和妃), sukunimeltään Gong (宮)
• Zhao Jing Gong (昭靜恭妃), sukunimeltään Liu (劉)
• Zhao Shun Li (昭順麗妃), sukunimeltään Zhang (張)
• Zhao Yi Xian (昭懿賢妃), sukunimeltään Li (李)
• Gong Jing Zhuang (恭靖莊妃), sukunimeltään Zhao (趙)
• Gong Xi Cheng (恭僖成妃), sukunimeltään Zhang (張)
• Gong Hui He (恭惠和妃), sukunimeltään Liang (梁)
• Xi Ke Chong (僖恪充妃), sukunimeltään Yu (余)
• Hui He Li (惠和麗妃), sukunimeltään Chen (陳)
• Rong Jing Zhen (榮靖貞妃), sukunimeltään Wang (王)

Pojat

Tyttäret

• Politics, Force and Ethnicity in Ming China: Mongols and the Abortive Coup of 1461. Harvard Journal of Asiatic Studies, kesäkuu 1999, 59. vsk, nro 1, s. 79–123.

Viitteet

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Zhengtong Emperor