1. divisioona (jatkosota)

• Divisioonan esikunta perustettiin Åbo Akademin humanistisen tiedekunnan tiloissa Turussa
• Jalkaväkirykmentti 14 (JR 14) perustettiin Turun suojeluskuntapiirin reserviläisistä Turussa
• Jalkaväkirykmentti 35 (JR 35) perustettiin Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Paimiossa, Vampulassa ja Loimaalla
• Jalkaväkirykmentti 56 (JR 56) perustettiin Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Eurajoella, Vehmaalla ja Uudessakaupungissa.
• Kenttätykistörykmentti 5 (KTR 5) perustettiin Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Aurassa, Vahdolla ja Raisiossa
• Kevyt osasto 8 (KevOs 8) perustettiin Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Eurassa ja Kiukaisissa
• Pioneeripataljoona 29 (PionP 29) perustettiin Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Säkylässä ja Köyliössä
• Viestipataljoona 33 (VP 33) perustettiin Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin reserviläisistä Piikkiössä. Pataljoonan ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin kapteeni Armo Karkaus
  • Esikunta koottiin Piikkiössä Piikkiön ja Kuusiston reserviläisistä
  • Keskuskomppania koottiin lietolaisista
  • 1. puhelinkomppania koottiin turkulaisista
  • 2. puhelinkomppania koottiin piikkiöläisistä ja kuusistolaisista
• 28. tykkikomppania (28. TykK) luutnantti S. Malmivaara
• 1. sotilaspoliisijoukkue (1. SPolJ) vänrikki M. Laine
• 30. kaasusuojelukomppania (30. KssK) luutnantti S. Repo
• 252. ilmatorjuntakonekiväärikomppania (252. ItKKK) luutnantti E. R. Ettala
• 22. ampumatarvikevarastokomppania (22. AVarK) kapteeni T. H. von Hellens
• 22. kuormastokorjausryhmä (22. Km.KorjR) luutnantti J. Hakala
• 22. talouskomppania (22.TalK) kapteeni C. Aminoff
• 22. kenttäsairaala (22. KS) lääkintämajuri A. U. A. Sarvilinna
• 22. lääkintäkomppania (22. LK) vänrikki V. A. Palos
• 22. eläinlääkintäkomppania (22. ELK) eläinlääkintäkapteeni B K F Linkomies
• 22. autokomppania (22. AutoK) vänrikki H. Talvi
• 22. autokorjaamo sotilasvirkamies K. T. Stenij
• 22. polttoaineosasto (22. PolttOs) vänrikki M Komonen
• 22. kenttäpostikonttori (22. Kpk) sotilasvirkamies A Elovainio
• 11. sotilaspoliisikomppania (ainoastaan perustamisvaiheessa 1. divisioonan käytössä)

Jalkaväkirykmentti 14:n perustaminen aloitettiin jo 16. kesäkuuta 1941, jolloin se myös alistettiin laivaston komentajalle. Se siirtyi Ahvenanmaalle miehitysjoukoksi 22. kesäkuuta. Divisioona sai kolmanneksi rykmentiksi pääosin Mynämäellä ja osittain Satakunnassa ja Messukylässä perustetun Jalkaväkirykmentti 60:n.^[2]Divisioona pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaan, joka pääosin onnistuikin, mutta joidenkin materiaalierien osalta määrävahvuuksia ei saavutettu.

Divisioonankomentajina olivat:^[3]

• jääkärieversti Paavo Paalu 18. kesäkuuta 1941 – 7. joulukuuta 1943
• jääkärikenraalimajuri Frans Uno Fagernäs 7. joulukuuta 1943 – 23. marraskuuta 1944

Divisioona jäi liikekannallepanosuunnitelman mukaisesti perustamisalueelleen Päämajan reserviksi.

Divisioonan Päämajalle tekemien määräaikaisilmoitusten mukaan sen kokonaistappiot kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina olivat jatkosodan aikana yhteensä 9 401 henkeä.^[4]

• Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
• Tuokko, Kaino: 1. Divisioona 1941-1944. Saarijärvi: JR 56:n ja 60:n Kilta - 1.D:n historiatoimikunta, 1995. ISBN 952-90-6970-7.

Viitteet

• Valli, Tapani: Varsinaissuomalaisten sotatie 1939-1944. Jyväskylä: Varsinais-Suomen liitto, 1991. ISBN 951-9054-23-5.
• Ojala, Arvo: Paalun Divisioonan taistelujen tie - kronikka vuosilta 1941-1944. Forssa: Alea-kirja Oy, 1974. ISBN 951-9272-07-0.
• Rönnqvist, Lars ja Vuorenmaa, Anssi: Törnin jääkärit. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2006. ISBN 951-0-19448-4.