Abakus (arkkitehtuuri)

Abakus (m.kreik. ἄβαξ, abaks, lat. abacus)^[1] eli katelaatta on klassisessa arkkitehtuurissa pylvään kapiteelin ja entablementin eli palkiston väliin sijoitettu sileä, yleensä nelikulmainen laatta.^[2][3][4]

Abakuslaatta oli yleensä leveämpi kuin sen kannattama palkiston alin osa eli arkkitraavipalkki. Antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa abakus oli doorilaisessa pylväsjärjestelmässä yleensä varsin yksinkertainen ja paksumpi, kun taas joonialaisessa pylväsjärjestelmässä se oli ohuempi ja saattoi olla koristeellisemmin kaiverrettu.^[4] Vastaava kivilaatta pylvään alla on nimeltään plintti.^[2]