Ali Khamenei
Ajatollah Sejed Ali Hosseini Khamenei 
kuuntele ääntämys (ohje) (pers. آیتالله سید علی حسینی خامنهای, Āyatollāh seyyed Ali Hoseyni Xāmene’i; s. 17. heinäkuuta 1939 Mašhad, Iranin keisarikunta) on iranilainen ajatollah ja Iranin hengellinen johtaja. Hän oli Iranin presidentti vuosina 1981–1989. Khamenei valittiin presidentiksi Mohammad Ali Rajain kuoltua pommi-iskussa vuonna 1981 ja korkeimmaksi hengelliseksi johtajaksi ajatollah Khomeinin kuoleman jälkeen vuonna 1989. Khamenei on etnisyydeltään azeri.
| Sejed Ali Hosseini Khamenei | |
|---|---|
| سید علی حسینی خامنهای | |
 Khamenei vuonna 2023 | |
| Iranin hengellinen johtaja | |
| Edeltäjä | Ruhollah Khomeini |
| Iranin 3. presidentti | |
| Edeltäjä | Mohammad-Ali Rajai |
| Seuraaja | Akbar Hašemi Rafsandžani |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. heinäkuuta 1939 Mašhad, Iranin keisarikunta |
| Ammatti | maa-ja vesirakennusinsinööri, pappi |
| Arvonimi | Suurajatollah |
| Puoliso | Khojaste Bagherzadeh ( 1964) |
| Tiedot | |
| Puolue | sitoutumaton |
| Uskonto | šiialaisuus |
 Nimikirjoitus | |
| Aiheesta muualla | |
| khamenei.ir, khl.ink ja www.leader.ir | |
Hengellisenä johtajana
Hengelliselle johtajalle on Iranin perustuslaissa annettu merkittävä asema myös valtionhallinnossa: hengellinen johtaja voi muun muassa nimittää ja erottaa presidentin ja hänellä on veto-oikeus kaikkiin parlamentin hyväksymiin lakeihin. Khameneita pidetään Iranin konservatiivisen siiven johtohahmona, joka edustaa konservatiivisinta siipeä myös papiston sisällä. Fundamentalistisen ja länsivastaisen politiikkansa kriitikoihin hän on suhtautunut suvaitsemattomasti. Esimerkiksi korkea-arvoinen ajatollah Hossein-Ali Montazeri määrättiin viideksi vuodeksi kotiarestiin tämän kritisoitua Khamenein hallintoa.
Politiikka
Khamenei kannattaa sukupuolierottelua[1] ja vastustaa sukupuolten tasa-arvoa, jota hän pitää sionistisena salajuonena naisten yhteiskunnallisen roolin korruptoimiseksi.[2]
Ulkopolitiikka
Ulkopolitiikassa Khamenei on tunnettu länsivastaisuudestaan. Hän on toistuvasti kieltäytynyt vuoropuhelusta Yhdysvaltain kanssa. Irakin sodan aikana, kuten myös sen jälkeen, hän kritisoi terävästi Yhdysvaltain politiikkaa.
Kaikesta huolimatta Khamenei on hallinnon ilmoituksen mukaan antanut Iranin ydinasekriisiin liittyen fatwan, joka kieltää ydinaseiden valmistamisen, varastoinnin ja käytön. Fatwan todellisuudesta ei kuitenkaan ole todisteita.lähde?
Khameneita on syytetty varsinkin Israelin ja Yhdysvaltain taholta juutalaisvaltion hävittämisen toivomisesta, hänen kutsuttua sitä toistuvasti muun muassa syöpäkasvaimeksi.[3] Khamenei on ilmoittanut kannattavansa kansanäänestystä Israelin alueen tulevaisuudesta kaikkien niiden kesken – uskonnosta riippumatta –, jotka tai joiden vanhemmat asuivat alueella jo ennen Israelin perustamista vuonna 1948.[4]
Khamenei kyseenalaisti holokaustin maaliskuussa 2014 pitämässään nawroz-puheessa. Khamenei sanoi: ”Holokausti on tapahtuma, jonka todellisuus on epävarma ja jos se on tapahtunut, on epäselvää, miten se on tapahtunut.”[5][6][7]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ali Khamenei Wikimedia Commonsissa
- Khamenei.ir (englanniksi)