Antipodisaaret
Antipodisaaret (engl. Antipodes Islands) ovat Uudelle-Seelannille kuuluva asumaton saariryhmä Uuden-Seelannin pääsaarten eteläpuolella. Ne sijaitsevat 860 kilometriä Stewartinsaaresta kaakkoon. Saariryhmän pääsaari on pinta-alaltaan 20 neliökilometriä. Lisäksi Antipodisaariin kuuluu noin 0,5 neliökilometriä suuri Bollons Island, joka sijaitsee pääsaaresta pohjoiseen, sekä useita pienempiä luotoja. Pääsaarella sijaitsee saarten korkein kohta, 366 metriä korkea aktiivinen tulivuori Mount Galloway.[1]
| Antipodisaaret | |
|---|---|
 Antipodisaaret pohjoisesta nähtynä | |
| Merialue | Tyynimeri |
| Saaria yht. | 6 pääsaarta |
| Suurin saari | Antipodes |
| Muita saaria | Bollons Island |
| Pinta-ala | 21 km² |
| Valtio | |
| Valtio | Uusi-Seelanti |
| Väestö | |
| Väkiluku | asumaton |
Antipodisaaret löysi englantilainen Henry Waterhouse vuonna 1800, joka antoi alun perin saarille englanninkielisen nimen Penantipodes. Nimi tulee siitä, että saaret sijaitsevat vastakkaisella puolella maapalloa kuin Greenwich.[1]
Saaret kuuluvat Unescon maailmanperintökohteeseen Uuden-Seelannin subantarktiset saaret vuodesta 1998.[2]
Eläimet
Saarilla asuu useiden eri lintulajien edustajia, kuten saarille endeemiset antipodienviherkaija, Cyanoramphus hochstetteri[3] ja Coenocorypha aucklandica meinertzhagenae, joka on töpökurppiin kuuluva alalaji.
Merilinnuista pienimmät ovat ulappakeijuja ja suurin albatrossi Diomedea antipodensis. Bollons Islandilla pesii pieniä etelänalbatrossipopulaatioita, yhdeksää ulappakeijulintulajia, pystytöyhtöpingviinejä ja kalliotöyhtöpingviinejä.[1]
Luultavasti vuonna 1893 saarille syntyi vahingossa hiiripopulaatio, joka sai alkunsa karille ajaneesta laivasta tai jostain hylkeenpyydystäjien joukosta. Pääsaarelle syntyi vuosien saatossa arviolta 200 000 hiiren populaatio, jotka osoittautuivat ongelmaksi syömällä valtavasti selkärangattomia eläimiä ja saarille tärkeiden kasvien siemeniä. Ne kilpailivat saarten lintupopulaatioiden kanssa ruoasta, ja tiedossa oli, että hiiret saattoivat syödä myös lintujen munia ja poikasia.[4] Hiiret vaikuttivat saarten biologiseen monimuotoisuuteen.[5] Vuonna 2016 uusiseelantilainen julkinen laitos Department of Conservation, joka vastaa muun muassa Uuden-Seelannin ympäristön- ja luonnonsuojelusta, toteutti saarilla Million Dollar Mouse -projektin. Projektin tarkoitus oli hävittää hiiret Antipodisaarilta, ja sen rahoittivat lahjoitusvaroilla Morgan Foundation, WWF New Zealand, voittoa tavoittelematon organisaatio Island Conservation ja Uuden-Seelannin asukkaat. Hävitys toteutettiin pudottamalla pääsaarelle helikopterilla kahteen kertaan syöttejä, jotka sisälsivät hiirenmyrkkyä brodifakumia. Helmikuussa 2018 havaittiin, että hiiret olivat kokonaan hävinneet saarelta.[4]
Kasvit
Antipodisaaret ovat suurimmalta osin peittyneet ruohomättääseen, jossa kasvaa saniaisia ja luonnonkukkia. Paikoittain merilinnut ovat lyhentäneet kasvustoa. Saarten 71 kasvilajista 68 ovat endeemisiä lajeja.[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antipodisaaret Wikimedia Commonsissa
